Pikajuoksija Lotta Kemppinen on yksi urheilijoista, jolle Tokion olympiakisojen siirtyminen vuodella ei ollut pettymys.

– Jos Tokion olympialaiset olisivat olleet viime vuonna, minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, mutta kun kisat siirtyivät vuodella, se avasi pienen takaportin, EM-hallien mitalisti sanoo Paavo Nurmi Gamesin Yleisurheilupodcastissa.

Kemppinen kehittyi syksyn ja talven harjoituskaudella kukonaskelin. Talven kilpailuissa syntyi 60 metrin Suomen ennätys 7,16 ja Torúnin EM-halleissa Kemppinen kiihdytti 60 metrin EM-hopean ajalla 7,22.

– Nyt vasta rupeaa ymmärtämään, mitä tuli tehtyä. Minusta tuli arvokisamitalisti, Kemppinen tunnustaa.

EM-hallit oli kokemus, joka ei pyyhkiydy Kemppisen muistoista, mutta menestyksen nälkää riittää.

– Minä haluan uudestaan tähän samaan tilanteeseen. Haluan saavuttaa saman, vaikka ulkoradoilla, ja nähdä rajani 60, 100 ja 200 metrillä, Kemppinen sanoo.

Marjamaan SE:n rikkominen yksi unelma

Tokion olympiakisat ovat Kemppiselle kesän erityiskiihoke. Muita henkilökohtaisia arvokisoja sprintterille ei tänä kesänä ole tarjolla. Pääsyä Tokiossa 100 metrille starttaavien 56 naisen joukkoon Kemppinen tavoittelee rankingin kautta.

– 100 metrillä tulosraja 11,15 on niin kova, että se vaatisi nappijuoksua- ja olosuhteita, Kemppinen sanoo podcastissa.

Kemppisen 100 metrin ennätys on viime vuonna juostu 11,45. Talven 60 metrin vauhdin perusteella, ulkoratojen pikamatkan ennätys on varsin erinäköisissä lukemissa syksyllä, jos kesä sujuu ilman takkuja.

– Oma tavoite on juosta alle 11,30:n, Kemppinen sanoo ja muistuttaa, että tavoitteet kovenevat sitä mukaan, kun niitä saavutetaan.

Kemppinen tunnustaa, että pidemmällä aikavälillä Helinä Marjamaan 38 vuotta sitten juokseman 100 metrin Suomen ennätyksen 11,13 rikkominen on yksi hänen unelmistaan.

– Sen haluaisin saavuttaa, Kemppinen sanoo.

Jos Marjamaan ennätyksen rikkominen onnistuu, jatkotavoitekin on valmiina.

– Jos joskus pääsisi ensimmäisenä suomalaisena alle 11 sekuntia. Se olisi aika kova, mutta toki se on sellainen asia, että aika monta askelta on vielä edessä ennen kuin ollaan siellä. Mutta aina on hyvä olla pitkän ajan tavoitteita. 

Valmennus toimi, EM-finaali oli nautinto

Kehityksestään Kemppinen kiittelee pitkäaikaista valmentajaansa Mervi Brandenburgia ja hyvää harjoitusryhmää.

– Luotan Mervin ohjelmiin. Paras puoli Mervissä on, että ohjelmat ovat monipuolisia, Kemppinen sanoo.

– Ryhmässä meillä on aina ollut kiva yhteishenki. Jokaisella urheilijalla on monia eri vahvuuksia. Minulla nopeusvedot kulkevat ja pystyn niissä kirittämään treenikavereita. Meidän 400 metrin juoksija Nea Mattila taas pystyy kirittämään minua nopeuskestävyysvedoissa.

Kemppinen kokee, että oman juoksun vahvuus on siirtyminen kiihdytyksestä maksimivauhtiin.

– Kun saan rennon kiihdytyksen, kilpailumatkasta riippuen 30-50 metriin, siitä on helppo tehdä hyvä juoksu, Kemppinen sanoo.

Kun juoksu kulkee, kilpaileminen on nautinto. Sellaisena Kemppinen koki esiintymisen myös uransa ensimmäisissä yleisen sarjan arvokisoissa Torúnissa. Erityisesti jäi mieleen hyvä tunne ennen finaalia onnistuneiden alku- ja välieräjuoksujen jälkeen.

– Jotenkin nautin siitä tilanteesta, kun menin viivalle. Ajattelin, että ei hitsi tosi siistiä. Pääsin vielä keskiradoille, keskellä juoksua, siitä hallitsee tilannetta, Kemppinen muistelee.

Järjestelmällinen luonne apuna 

Urheilijana ja ihmisenä Kemppinen, 23, kuvailee itseään järjestelmälliseksi

– Tykkään aikatauluttaa minun tekemisiäni ja suunnitella menemisiä pidemmällekin.

Luonteenpiirteestä on ollut etua, kun Kemppinen vienyt eteenpäin urheilu-uraa ja elintarviketieteiden opintoja.

– Aikataulut menevät urheilun ehdoilla, mutta aika hyvin yliopisto joustaa. Olen tykännyt rytmittää opintoja niin, että teen syksyllä enemmän, Kemppinen sanoo.

Urheilu on Kemppiselle enemmän kuin harjoittelua ja kilpailemista.

– Urheilu on minulle tärkeä osa elämää. Varmasti liikkuisin paljon, vaikka ei olisikaan tätä omaa urheilua tällä tasolla.