Naisten pika-aidat ovat nyt selvästi Suomen kovatasoisin yleisurheilulaji, jos mittarina käytetään matemaattista vertailua 2000-luvun maailmantilaston 30. tulokseen ja katsotaan, montako prosenttia suomalaistulokset jäävät vertailutuloksesta.

Tällä mittarilla kauden kovatasoisimman suomalaistuloksen teki pituushypyn SE:n 827 Espoossa ponkaissut Kristian Pulli. Hyppääjistä kärkikymmenikköön Pullin ohella ylsivät seiväshyppääjä Wilma Murto (460) sijalle kuusi sekä kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä (14,30) sijalla kahdeksan.

Koronakesän vertailutilastossa erityistä on juoksulajien vahva dominointi kärkikymmenikössä, kun heittolajit pitävät perää. Kesän toiseksi parhaan tuloksen tässä vertailussa teki Topi Raitanen 3000 metrin estejuoksun ennätyksellään 8.16,57. Toinen kärkikymmenikköön yltänyt kestävyysjuoksija on Sara Kuivisto, jonka 800 metrin ennätystulos 2.01,60 toi 9. sijan.

Tarkastelun kolmospaikalle nousee pika-aituri Annimari Korte 100 metrin aitojen kesän parhaallaan 12,76. Kärkikymmenikköön mahtuvat pika-aitureista myös Nooralotta Neziri, jonka 12,84 toi 5. sijan ja Reetta Hurske, jonka kesän paras 12,91 riitti 7. sijaan.Miespikajuoksijoista Samuli Samuelsson on 100 metrillä, maailman harrastetuimmassa yleisurheilulajissa, tilaston kymmenes ennätyksellään 10,28. Lieneekö väliaikaista vai tulevaisuuden suuntaa ennakoivaa, että heittäjistä kärkikymmenikköön yltää vain moukarinheittäjä Aaron Kangas. Hän oli toki komeasti neljäs huipputuloksellaan 79,05.

Onko miesten perinteinen valta-asema murtumassa?

Jo pidempään jatkunut naisyleisurheilun rynnistys, tulostasojen nousujohteiset tunnusluvut näkyvät tässäkin tarkastelussa. Perinteisesti miesten vahvasti dominoivassa urheilumuodossa suunta on Suomessa kääntymässä, ellei ole jo kääntynyt. Tämän vuoden kärkitulosten kymmenikössä naisurheilijoiden tuloksia on kuusi miesten neljää vastaan.

Kun tarkastellaan erikseen miesten ja naisten kärkikymmenikköjä lajiryhmien nopeasti muuttuneet voimasuhteet näkyvät enenevästi. Pika-aitajuoksijoiden nousujohteisina pitkään pysyneet tilastotrendit alkavat näkyä vahvasti: miesten kärkikymmenikössä pika-aitajuoksijoita on neljä ja naisten 10. parhaan tuloksen joukossa peräti viisi. Kaikki ne olivat sadan metrin aitojen tuloksia. Juoksijoiden joukossa oli myös seitsenottelija Maria Huntington.

Kestävyysjuoksijat Topi Raitanen ja Joonas Rinne valtaavat yhteensä neljä sijoitusta miesten kymppikärjestä 3000 metrin esteiden, 1500 metrin ja 800 metrin tuloksillaan. Naisurheilijoiden listalla ei Sara Kuiviston lisäksi kestävyysjuoksijoita vielä ole.

Kenttälajien urheilijoista vain Pulli ja Kangas kärkikymmenikköön

Hyppääjistä miesten kärkikymmenikössä on vain Kristian Pulli. Naishyppääjistä naisten 10 parhaan joukkoon Murron ja Mäkelän ohella yltää vain kolmiloikkaaja Senni Salminen ennätyksellään 14,04. Tuloksen vertailuprosentti 94,99 on sadasosalleen sama kuin moukarinheittäjä Silja Kososella, joten naisurheilijoiden kymmenes sija menee jakoon.

Heittäjistä kärkikymmenikköihin mahtui vain moukarinheittäjiä: Aaron Kankaan ja 71,34 heittäneen Silja Kososen lisäksi sinne kiilasi Krista Tervo loistavalla suomenennätyksellään 72,12. Jos tämän tilasto-otannan kärkipäätä tarkastellaan yleisurheilun kansainvälisen pistetaulukon perusteella, rankingjärjestys on lähes identtinen: 1) Kristian Pulli 1196, 2) Topi Raitanen ja Annimari Korte 1182, 4) Aaron Kangas 1179 ja 5) Nooralotta Neziri 1171.

Kärkitulosten tekijöiden ikärakenteen tarkastelu osoittaa, että se on suomalaisilla hyvin samanlainen kuin mitä se on kansainvälisesti. Suomen tämän vuoden parhaiden yleisurheilutulosten tekijöistä miehet ovat keskiarvoisesti 24,6-vuotiaita ja naiset 25,5-vuotiaita. Vastaavasti 2000-luvulla ennätyksensä tehneet maailman kärkiurheilijat olleet keskiarvoisesti noin vuotta vanhempia, miehet 25,8 ja naiset 26,6 vuotta.

Kun verrataan mies -ja naisurheilijoiden tulostasoja suhteessa vastaavien lajien maailman kärkeen, on asetelma hyvin tasainen. Miesten kärkikymmenikkö on yltänyt keskiarvoisesti 96,32 prosentin tasolle vertailutuloksistaan. Naisten vastaava prosentti on karvan verran parempi, 96,37.

Teksti: Jarmo Mäkelä