World Athletics (WA) julkaisi keskellä kesää välittömästi voimaan tulevan sääntöuudistuksen, joka on aiheuttanut ihan aiheesta keskustelua juuri Kalevan kisojen alla. Kyse on kilpailussa käytettävistä kengistä ja niihin liittyvistä kriteereistä. Tähän kirjoitukseen on koottu vähän taustaa aiheeseen liittyen, oleelliset sääntölinjaukset ja pohdintaa käyttöönotosta.
Aluksi on todettava, että tämäntyyppisten sääntöjen muuttaminen kesken kilpailukauden on vähintäänkin haastavaa. Taustalla on jo pitkään jatkunut työ kenkien kriteerien määrittämisessä ja ajatuksena WA:lla on saada paketti kasaan hyvissä ajoin ennen Tokion olympialaisia. Nyt kun Tokion kilpailut ovat siirtyneet vuoden eteenpäin niin WA:n näkökulmasta oli nyt hyvä aika tehdä tarkistus sääntöihin. Kansallisesti aika on meillä mahdollisimman huono – viikko ennen Kalevan kisoja.
Kenkiin liittyvät mitat ovat olleet vakiot sääntökirjassa jo vuosikausia. Taustalla ovat jo 60-luvun alussa tulleet ensimmäiset kriteerit ja rajamitat, jotka perustuivat enemmän tuuman tasalukuihin kuin tieteellisiin tutkimuksiin. Käytössä jo sieltä ajoilta olleet mitat esimerkiksi 13mm, 19 mm ja 25mm ovat suoraan 0,5 tuumaa, 0,75 tuumaa ja tuuma. Näitä mittoja on sitten käytetty, mutta varsin harvoissa kilpailuissa on tehty tarkkoja tarkistuksia. Enemmän on keskitytty piikkien katsomiseen ja yhä lisääntyvässä määrin mainossääntöjen noudattamiseen.
Tarkistukset tehdään arvokisoissa kokoontumistiloissa ennen kentälle menoa. Käytännössä tuossa tilassa ollaan 10-15 minuuttia. Siinä ajassa ei ehdi tehdä kenkätarkistuksia kuin mahdollisesti pistokokein. Mitä pienempiin kisoihin mennään, sitä vähemmän tarkastuksia tehdään. Suomessa kokoontumispaikka on ylipäätään käytössä vain SM-kilpailuissa.
WA:n työryhmän työ edelleen käynnissä
Kehitys kuitenkin kehittyy ja näin on käynyt myös kenkien osalta. Tässä kohtaa WA näki tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen ja päivittää tätä sääntökohtaa. Työhön kuitenkin tarvittiin taustatietoja ensinnäkin selvittämään minkälaisia kenkiä ylipäätään on käytössä ja mihin suuntaan kehitys on menossa. Työtä varten perustettiin oma ryhmänsä WA:n nimeämänä ja mukaan keskusteluun otettiin myös 5-6 merkittävintä kenkävalmistajaa. Tämä työ on edelleen menossa vaikka tässä kohtaa tulikin jo aika tarkkakin sääntöpäivitys kenkiin liittyen.
Oleellinen ja keskusteltu kohta uudessä sääntökohdassa on ns. paksupohjaisten kenkien kielto ratamatkoilla ja maastojuoksuissa. Radalla 800 metrillä ja sitä pidemmillä matkoilla pohjan paksuus saa olla maksimissaan 25 mm, kun uusissa paksupohjaisissa malleissa liikutaan jossain 35 mm tienoilla. Ero on siis merkittävä sekä paksuudessa, että siinä mitä teknologiaa paksupohjaisen kengän sisään voidaan rakentaa. Kenkävalmistajien mukaan radalle tarkoitettujen ja saatavilla olevien juoksukenkien pohjan paksuuden maksimi on tuo 25 mm. Eli luku tulee aika pitkälle sen tilanteen pohjalta missä nyt mennään.
Toinen merkittävä kohta on kenttälajien kenkien pohjan rajaaminen maksimissaan 20 mm, poislukien kolmiloikka, jossa raja on 25 mm. Pohjan rakenne tulee lisäksi olla sellainen, että pohjan korkeus päkiän kohdalla ei saa olla suurempi kuin pohjan korkeus kantapään alla. Aiemmin käytössä oli eri mittoja päkiälle ja kannalle, mutta uudessa säännössä asiaa on haluttu yksikertaistaa. Säännössä on myös mainittu siirtymäaika kenttälajien jalkineiden osalta joulukuulle 2020. Eli kenttälajien osalta ei tarvitse vielä tässä kohtaa alkaa mittailemaan jalkineita, vanhat käyvät edelleen loppukauden. Esimerkiksi seiväshyppääjät voivat hypätä edelleen loppukauden kolmiloikkakengillä.
Jopa koko juoksu voidaan mitätöidä, jos sääntöjen vastaisia kenkiä käytetään
Kun sääntöjä muutetaan niin pitäisi pystyä myös tiedottamaan muutoksesta ja uutta määräystä on pyrittävä myös valvomaan. WA lähettikin aika monta tiedotetta aiheesta, joista viimeisintä voisi jopa kutsua paimenkirjeeksi. Siinä aika tarkkaan mainittiin myös seurauksista mikäli sääntöä ei noudateta eli tulokset eivät ole virallisia. Joissain tapauksissa myös koko juoksu voidaan mitätöidä jos sääntöjen vastaisia kenkiä käytetään. Näistä WA:n tiedotteista on linkit kirjoituksen lopussa.
Turun Kalevan kisoissa joudumne kansallisella tasolla ensimmäisen kerran testaamaan, onko uuden säännön informointi mennyt hyvin perille ja kokoontumistilassa ei tarvitse keskustella kenkäasioista. Kokoontumispaikan henkilöstölle on kerätty kuvamateriaalia kielletyistä kenkämalleista ja tämä tulee osaltaan auttamaan tarkistuksia. Oleellista olisi, että vaikka reagointiaika on ollut lyhyt niin urheilijat olisivat ehtineet löytää itselleen sopivat korvaavat jalkineet nyt kiellettyjen tilalle.
Huomioitavaa on, että maantielajeissa on kengän maksimipaksuus 40 mm. Eli maantielajien kautta radallekin yleistyneitä paksupohjaisia malleja ei ole kielletty kokonaan, vaan niillä on edelleen mahdollista juosta maantiejuoksuissa. Varmasti näitä malleja tullaan näkemään lisääntyvissä määrin kansallisesti SM-maantiellä ja SM-maratonilla.
On luonnollista, että kenkäteknologien kehittyessä on ollut tarve tehdä päivityksiä sääntöihin ennen kuin kehitys ns. karkaa käsistä. Hyvää on myös se, että kehityksessä ovat aktiivisesti mukana myös kenkävalmistajat. Ajoituksellisesti tämäntyyppisten sääntöjen käyttöönotto pitäisi hoitaa kilpailukausien välissä. Kesken kilpailukauden tehtävät muutokset eivät ole helppoja urheilijoille eivätkä kilpailujen järjestäjille.
Pasi Oksanen
Linkkejä aiheeseen WA:n sivuille
https://www.worldathletics.org/news/press-releases/shoe-technology-rules-tokyo-qualification-roa
https://www.worldathletics.org/news/press-releases/clarification-to-new-shoe-rule
https://www.worldathletics.org/news/press-releases/list-of-approved-competition-shoes-published