Jarmo Mäkelä tarkastelee kolumnisarjansa ”2000-luvun parhaat suomalaiset yleisurheilutulokset kansainvälisessä vertailussa” III osassa hyppy- ja moniottelulajeja. Analyysissä on verrattu kunkin tuloksen prosenttiosuutta 2000-luvun (2001-2019) maailmantilaston 30. tulokseen.
Kolumnisarja on saanut pontimensa Pentti ”Pesa” Vuorion kokoamista ja valmennusjulkaisu Huippu-urheilu-uutisissa julkaistuista 2000-luvun (2001-2019) maailmantilastoista ja niiden pohjalta lajiryhmittäin tehdyistä analyyseistä. Tarkastelun kohteena ovat olleet kaikki arvokilpailuiden lajiohjelmiin kuuluvat stadionlajit.
2000-luvun maailmantilaston 30. tulokset ovat kovaa kansainvälistä tasoa. Hyppy- ja moniottelulajeissa ne ovat: 841/701 – 17,51/14,78– 235/201 – 587/475 – 8480/6559.
Kymmenestä parhaasta hyppääjästä 6 ja moniottelijoista 7 tulee Euroopasta
Tämän analyysin mittari on puhtaasti tilastomatemaattinen ja eri lajeja vertailtaessa siltä osin objektiivisempi kuin usein käytetyt erilaisia urheilijamääriä arvokilpailuihin tavoittelevat tulosrajat tai usein eriytyneisiin lajikulttuureihin perustuvat kansalliset luokittelutulokset.
Yleisurheilulajien harrastuneisuus ja sen myötä taso vaihtelee maailma laajuisesti jonkin verran. Juoksulajit ovat harrastetumpia kuin kenttälajit ja sileitä juoksulajeja harrastetaan hieman enemmän kuin aita- ja estejuoksulajeja. 50 viime vuoden aikana kaikki yleisurheilulajit ovat kuitenkin lisänneet jalansijaansa läpi maapallon kaikkien mannerten.
Eurooppa dominoi kenttälajeja. 2000-luvun parhaista hyppylajien tuloksista eurooppalaisten mieshyppääjien osuus on puolet (49 %), maanosan naishyppääjien vastaava prosenttiosuus on peräti 69. Moniottelulajeissa eurooppalaisurheilijoiden valta-asema on vieläkin vahvempi, maailman tämän ajan parhaista kymmenottelijoista 60 % ja seitsenottelijoista 80 % tulee vanhalta mantereelta.
1990-luvulla päivitetty yleisurheilun kansainvälinen pistetaulukko on onnistuttu laatimaan hyvin hyppylajien 2000-luvun aikaista kehitystä ennustaen. Miesten hyppylajeissa käytetyt vertailutulokset asettuvat kapeaan pistehaarukkaan 1219 – 1230 naisten perinteisten hyppylajien, pituushypyn ja korkeushypyn vertailutulosten ollessa samassa haarukassa pistein 1220 – 1229. Samoihin aikoihin pistetaulukon päivityksen kanssa käynnistyneet naisten kolmiloikka ja seiväshyppy ovat vertailutulospisteineen 1196 ja 1192 jonkin verran alempana, joskin keskenään hyvin linjassa. Moniottelulajien käytetyt vertailutulokset arvotetaan kansainvälisessä pistetaulukossa kymmenottelun osalta 1201:n ja seitsenottelussa 1185 pisteen arvoisiksi.
Nykyisiä maailmantilastoja laajasti arvioiden voidaan naisten ja miesten hyppylajien välisten tuloserojen katsoa olevan pituushypyssä 1,35-1,40 metriä, kolmiloikassa 2,65-2,75 metriä, korkeushypyssä 34-35 senttiä ja seiväshypyssä 1,08-1,12 metriä. Seitsenottelijat keräävät keskimäärin 1920-1970 pistettä vähemmän kuin kymmenottelijat.
Wilma Murto ja korkeusmiesten trio Torro, Huikuri ja Frösén tilastokärkinä
Rimalajien urheilijat valtaavat neljä kärkisijaa Suomen parhaiden 2000-luvun hyppy- ja moniottelutulosten tilastosta. Wilma Murron yli neljän vuoden takaista junioreiden maailmanennätystä (471) seuraa 230:n paremmalle puolelle kiivennyt korkeusmiesten trio Osku Torro, Toni Huikuri ja Oskari Frösén. Jokainen hyppylaji on saanut edustajansa kärkikymmenikköön. Moniottelijat eivät siihen ole yltäneet.
Miesten tilastossa korkeushyppääjien kärkikolmikkoa vahvistaa Heikki Taneli jaetulla yhdeksännellä sijallaan. Kärkikymmenikön kolme muuta sijoitusta menee seipään avulla ylöspäin hypänneille nykyisille valmentajille Vesa Rantaselle ja Matti Monoselle sekä Jere Bergiukselle. Eteenpäin ponnistavat Simo Lipsanen ja Tommi Evilä sekä kymmenottelija Jaakko Ojaniemi nappaavat jäljelle jääneet kymmenen parhaan sijoitukset omille lajeilleen.
Naisten tulosten kärkikolmikossa ovat Wilma Murron ohella kolmiloikkaajat Heli Koivula ja Kristiina Mäkelä. Seiväshyppyä kymmenen parhaan tilastossa edustaa lisäksi Minna Nikkanen ja kolmiloikkaa Natalia Kilpeläinen. Korkeushyppääjät ovat Ella Junnilan johdolla vahvasti esillä kolmen edustajansa voimin myös naisten kärkituloksissa. Seitsenottelija Maria Huntington ja pituushyppääjä Taika Koilahti varmistavat kaikkien tarkasteltujen lajien mukana olon naisten kärkikymmenikössä.
Tällä hetkellä eletään 2000-luvun (2001-2019) viidettä olympiadia, josta kuluva vuosi on viimeinen. Miesten kymmenestä parhaasta tuloksesta seitsemän on tehty vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun taas naisurheilijoiden tuloksista seitsemän on tehty kuluvalla vuosikymmenellä.
Nykyajan parhaiden hyppy- ja moniottelulajien tulokset kirjautuvat olympiadeittain seuraavasti: Ateenan 2004 olympiadi tuottaa tuloksia eniten, kuusi. Kohti Pekingiä 2008 kirjattiin neljä tulosta trendin pysyessä vähenevänä kohti Lontoota 2012 ja Rio de Janeiroa 2016 kyseisten olympiadien kolmella ja kahdella tuloskirjauksella. Nuorten naisurheilijoiden rynnistys on nyt vahva, sillä nykyisellä olympiadilla on jo tähän mennessä kirjattu neljä hyppy- ja moniottelulajien tulosta.
Jonkin verran ennen uuden vuosituhannen juhlia suomalaiset hyppääjät ja moniottelijat tekivät muutaman kovan tuloksen. Ateenan MM-kilpailuissa 1997 Eduard Hämäläinen vahvisti MM-hopeansa Suomen ennätyspistein 8730, joka tuottaisi tähän tarkasteluun huiman vertailuprosentin 102,95. Vuotta ennen tämän seurannan käynnistymistä 2.8.2000 Johan Meriluoto loikkasi nykyisessä kotikaupungissaan Turussa ennätyksensä 16,95, jonka vertailuprosentti 96,80 oikeuttaisi miesten kärkikymmenikköön.
Johanna Halkoaho hyppäsi pituutta huipputuloksen 679 Budapestin EM-kilpailujen 1998 karsintakilpailussa. Vertailuprosentti 96,86 veisi nykyisen opettajan tämän kolme vuotta myöhemmin käynnistetyn seurannan naisurheilijoiden kärkikymmenikköön. Halkoahon tavoin satakuntalaislähtöinen Tiia Hautala otteli Sevillan MM-kilpailuissa 1999 viidennen sijan huippupistein 6369, jonka vertailuprosentti 97,10 nostaisi nykyisen valmentajan tähänkin tilastoon.