Kolumnisarjansa ’2000-luvun parhaat suomalaiset yleisurheilutulokset kansainvälisessä vertailussa’ II osassa Jarmo Mäkelä pureutuu kestävyysjuoksujen ratamatkoihin. Analyysissä on verrattu kunkin tuloksen prosenttiosuutta 2000-luvun (2001-2019) maailmantilaston 30. tulokseen.
Analyysin idea on syntynyt Pentti ”Pesa” Vuorion kokoamasta ja valmennusjulkaisu Huippu-urheilu-uutisissa julkaistussa 2000-luvun (2001-2019) maailmantilastosta ja sen pohjalta lajiryhmittäin tehdyistä analyyseistä. Niissä on tarkasteltu kaikkia arvokilpailuiden lajiohjelmiin kuuluvia stadionlajeja.
2000-luvun maailmantilaston 30. tulokset ovat kovaa kansainvälistä tasoa. Kestävyysjuoksulajeissa ne ovat: 1.43,15/1.57,27 – 3.30,40/3.59,16 – 12.54,07/14.33,09 – 26.52,65/30.30,93 – 8.07,59/9.13,51.
1990-luvulla päivitetyllä pistetaulukolla on yhä hyvä ennustearvo
Tässä analyysissä käytettyä mittaria voidaan siltä osin pitää objektiivisena, että se perustuu vain tilastomatematiikkaan päinvastoin kuin vertailussa useimmin käytetyt arvokilpailujen tulosrajat tai kansalliset luokkatulosrajat. Kuten tiedetään, yleisurheilulajien harrastuneisuus ja paljonko niissä kilpaillaan vaihtelevat maailman tasolla. Yleisesti juoksulajit ovat harrastetumpia kuin kenttälajit ja sileitä juoksulajeja harrastetaan jonkin verran enemmän kuin aita- ja estejuoksulajeja.
Kestävyysjuoksulajien tulos- ja menestysprofiilit eriytyvät lisäksi mailimatkojen ja estejuoksun, sekä pitkien ratamatkojen välillä. Esimerkkinä 2000-luvun maailman parhaista mieskestävyysjuoksijoista kuusi kahdeksasta (77%) tulee Afrikasta, käytännössä puolet (49%) Keniasta. Euroopan manteren osuus on 11 prosenttia. Mailimatkoilla Euroopan osuus on 20 prosenttia ja estejuoksussa 17 prosenttia, mutta pitkissä ratajuoksuissa vain 3 prosenttia.
Naisten tämän ajan kestävyysjuoksutilastoista afrikkalaisjuoksijat edustavat 52 prosenttia Euroopan ollessa selvä kakkonen 35 prosentin osuudella. Vahvojen venäläisnaisten vetoavulla Euroopan prosenttiosuudet ovat mailimatkoilla 53, estejuoksussa 27 ja pitkissä ratajuoksuissa 21. Kyseiset trendit ovat nähtävissä myös uuden vuosituhannen suomalaistulosten kärkikymmeniköissä.
Edellisen vuosisadan puolella päivitetty yleisurheilun kansainvälinen pistetaulukko näyttää ennustavan erinomaisesti myös nykyisiä tuloksia ja tilastoja. Miesten kestävyysjuoksulajien vertailutuloksista neljä asemoituu pieneen pistehaarukkaan 1231-1240 estejuoksun jäädessä hieman alemmaksi 1223 pisteellä. Naisten kaikki vertailutulokset ovat hyvin lähellä toisiaan, pistehaarukassa 1210-1219.
Nykyisten maailmantilastojen perusteella naisten ja miesten väliset tuloserot ovat kasilla 13,80-14,05 sekuntia, tonnivitosella 28,00-28,50 sekuntia, vitosella 1.36,50-1.38,50 minuuttia, kympillä 3.31-3.36 minuuttia ja estejuoksussa 1.04-1,05 minuuttia.
Estejuoksijat Keskisalo ja Eriksson paalupaikalla
Ratamatkojen nykyajan parhaissa suomalaistuloksissa näkyy eurooppalainen trendi, kymmenen parhaan tilastosta mailimatkojen urheilijat valtaavat kuusi sijoitusta, estejuoksijat Jukka Keskisalo, Sandra Eriksson ja Topi Raitanen nappaavat kolme kärkisijaa ja Camilla Richardsson 10. sijan. Sen Richardsson jakaa Johanna Peiposen kanssa, joka on kärkikymmenikön ainoana pitkien ratamatkojen edustajana kohta neljän vuoden takaisella 10000 metrin tuloksellaan.
Miesten suomalaistilaston kärkikymmenikkö täyttyy mailereista ja estejuoksijoista. Kärkikaksikkona ovat valmentajana nykyisin vaikuttava Keskitalo sekä Raitanen. Heidän lisäkseen listalla ovat Janne Ukonmaanaho sekä viisi keskimatkojen juoksijaa. Keskisalo ja Niclas Sandells mahtuvat listalle kahdella eri matkalla.
Naisten tulosten kärkikymmenikkö koostuu kahdesta estejuoksijasta Sandra Erikssonista ja Johanna Lehtisestä, neljästä mailimatkoja päämatkoinaan pitäneestä tai pitävästä mailerista, joista Sara Kuivistolla ja Mari Järvenpäällä on kaksi tulosta kummallakin, sekä kahdesta pitkien ratamatkojen juoksijasta, jotka ovat Johanna Peiponen ja Kirsi Valasti.
Tähän mennessä tilastoitu 2000-luku (2001-2019) koostuu viidestä olympiadista, joista viimeistä on kuluva vuosi vielä jäljellä. Miesten tilastotuloskirjaukset ovat pääsääntöisesti vuosituhannen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, kun taas naisurheilijoiden tuloksista puolet ovat tehty kuluvalla vuosikymmenellä. Näin ollen kummankin sukupuolen kärkitulokset asemoituvat olympiadeittain varsin tasaisesti: Ateenan 2004 olympiadilla tehtiin neljä tulosta, Pekingiin 2008 ja Lontooseen 2012 päättyneillä nelivuotiskausilla viisi tulosta kummallakin. Rio de Janeiroon 2016 päättyneellä kaudella kirjattiin vain kaksi tulosta ja kuluvan olympiadin 2017-2020 saldo on tähän mennessä neljä tuloskirjausta.
Niukasti ennen tämän seurantajakson käynnistymistä kasin juoksijat Tytti Reho ja Wilson Kirwa tekivät kovat tulokset. Vuoden 1999 Ruotsi-ottelussa Göteborgissa Reho kellotti tuolloin 22-vuotiaana ajan 2.01,29, jonka vertailuprosentti 96.57 oikeuttaisi kankaanpääläisen naisten tilastossa kolmannelle sijalle.
Vuotta myöhemmin (13.8.2000) Wilson Kirwa huudatti Lappeenrannan Eliittikisojen yleisöä huippuluokan voittoajallaan 1.44,69, minkä vertailuprosentti 98.51 nostaisi lahtelaisen miesten tilaston kakkoseksi heti Keskisalon jälkeen.