Millaisia ovat Suomen parhaat 2000-luvulla tehdyt yleisurheilutulokset kansainvälisessä vertailussa? Jarmo Mäkelä vastaa kysymykseen kolumnisarjassaan, jonka avaa oheinen pika- ja aitajuoksujen syväluotaus.
Oheinen analyysi luokittelee Suomen parhaita 2000-luvulla tehtyjä yleisurheilutuloksia niin, että niitä on matemaattisesti verrattu lajin 2000-luvun (2001-2019) maailmantilaston kolmanteenkymmenenteen tulokseen, eli on katsottu, kuinka monta prosenttia kukin suomalaistulos on kyseisestä vertailutuloksesta.
Taustana analyysille on valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisissa julkaistu Pentti ”Pesa” Vuorion tilastomateriaali, johon hän on koonnut lajiryhmittäin nykyajan parhaat yleisurheilijat kaikista stadionlajeista. Analyysi perustuu 2000-luvun (2001-2019) maailmantilastoihin.
2000-luvun maailmantilaston 30. tulokset edustavat kivenkovaa kansainvälistä tasoa. Pika-ja aitajuoksulajeissa ne ovat: 9,91/10,87 – 19,90/22,20 – 44,42/49,78 – 13,12/12,51 – 48,02/53,72.
Tulosvertailuja tehdään eri näkökulmista
Yleisurheilulajien tulokset tulevat vertailluiksi esimerkiksi kansainvälisten arvokisojen tulosrajoina tai kansallisesti luokkatuloksina. Kyseiset vertailuperusteet eivät ole täysin objektiivisia, arvokisoihin haetaan lajeittain erisuuruisia osanottajamääriä ja kansallisiin tulosrajoihin heijastuvat usein eri tasoille kehittyneet lajikulttuurit.
Yleisurheilulajeja voidaan spekuloida kunkin lajin kansainvälisen kilpailun laajuudella. Yleisesti ottaen juoksulajeja harrastetaan laajemmin kuin kenttälajeja. Pika-aitajuoksulajien kohdalla sileät juoksumatkat ovat puolestaan laajemmin harrastettuja kuin aitajuoksulajit, joiden lajitekninen elementti näkyy vahvojen lajikulttuurien maiden tilastoissa. Esimerkkinä Etelä- ja Väli-Amerikan maat ovat Jamaikan johdolla vahvoja pika-aitajuoksulajeissa, mannerten välisessä vertailussa maanosan miesurheilijat ovat tehneet 35 prosenttia sileiden pikajuoksulajien 2000-luvun parhaista tuloksista, aitajuoksulajeissa heidän vastaava prosenttiluku on 21. Eurooppalaisten osuudet ovat päinvastaisia, sileissä pikajuoksulajeissa heidän osuutensa on 9 prosenttia, aitajuoksulajeissa yli kaksinkertainen, 21 prosenttia.
Viimeisten 18 vuoden aikana rakentunut pika-aitajuoksulajien maailmantilasto näyttäytyy lajien välillä varsin tasa-arvoisena, kun vertailutuloksia peilataan yleisurheilun kansainväliseen pistetaulukkoon. Siinä miesten lajeista kolme asemoituvat pistehaarukkaan 1230-1238 vain sileän nelosen ollen hieman jäljessä 1220 pisteellään. Naisten lajit ovat kaikki pistehaarukassa 1213-1223.
Kun verrataan miesten ja naisten tulosten välisiä eroja koko tilaston, ei pelkästään kyseessä olevien vertailutulosten osalta, voidaan niiden katsoa olevan satasella 0,97-1,00 sekuntia, kakkosella 2,24-2,30 sekuntia, nelosella 5,30-5,42 sekuntia, pika-aidoissa 0,57-0,60 sekuntia ja pitkissä aidoissa 5,38-5,50 sekuntia.
Aiturit Korte ja Mörö kärkipaikoilla
Yleisurheilun nykyajan Suomen parhaissa pika-ja aitajuoksulajien tuloksissa aitajuoksulajit dominoivat yleiseurooppalaisen ilmiön mukaisesti. Kymmenen parhaan tuloksen listalla seitsemän kärkisijaa menee aitureille. Naispika-aitajuoksijoiden viime vuoden rynnistys näkyy tilastossa, joskin kärkikymmenikköön kirjataan seitsemän miesten tulosta. Kummankin sukupuolen kärkikymmenikköön aitajuoksijoita tulee kuusi, joista naisten tilastossa kaikki ovat pika-aitureita. Pitkät aidat on miesten pika-aitajuoksulajeista ollut 2000-luvun hittilaji, sen edustajia miesten kärkikymmenikössä on puolet.
2000-luku muodostaa viisi olympiadia, joista viimeinen on toistaiseksi kolmen vuoden mittainen. Kahdestakymmenestä parhaasta pika-aitajuoksulajien tuloksesta on neljäsosa, eli viisi kappaletta tehty vuosituhannen ensimmäisellä olympiadilla 2001-2004. Sen jälkeinen trendi oli laskeva kahden seuraavan olympiadin ajan, tuloskirjausten ollessa kolme kohti Pekingiä 2008 ja Lontooseen 2012 päättyen vain yksi. Olympiadilla 2013-2016 tehtiin tämän otannan tuloksista eniten, kuusi, jota kohta käynnistyvä, vaikkakin vajaaksi jäävä kausi tulee uhkaamaan. Tähän mennessä kuluvan olympiadin kärkituloskirjauksia on tehty viisi.
Niukasti ennen tämän seurannan käynnistymistä tehtiin kaksi kovaa suomalaista pika-aitajuoksutulosta. Petra Stenman aitoi ratakierroksen vuonna 1999 huippuaikaan 55,01 ja Tommi Hartonen juoksi vuotta myöhemmin 200 metrin Suomen ennätyksekseen 20,47 Sydneyn olympiakisoissa. Tähän tarkasteluun kyseiset tulokset tuottaisivat Stenmanille prosenttiosuuden 97,60 ja Hartosen vastaava nousisi lukuun 97,14.
Teksti: Jarmo Mäkelä