Korkeushyppääjä Ella Junnilalle kaksi metriä on yksi rajapyykki matkalla uralla eteenpäin.

– Se on hyvin selkeä tavoite, sitä kohti mennään. Se on yksi tavoitteista tällä matkalla. Ja helppo laittaa, kun se on pyöreä tasaluku, Junnila sanoo.

– Kotona minulla ei ole mihinkään merkattuna, paljonko kaksi metriä on, mutta silloin tällöin kun olen hallilla, käyn laittamassa riman sinne kahteen metriin. Koen sen sellaiseksi psyykkiseksi asiaksi. Kun se kaksi metriä on joskus rimassa kilpailussa, se ei tunnu niin vieraalta.

Viime kesänä naisten Suomen ennätyksen 195 ylittänyt Tampereen Pyrinnön korkeushyppääjä nauttii taistelusta rimaa vastaan, vaikka pääosan vuodesta se tarkoittaa tasaisena toistuvaa harjoitteiden virtaa.

– Minä teen tätä itselleni. Oma tahto koettaa ulosmitata, mitä minusta on ulosmitattavissa. Se on se isoin asia, joka ajaa minua eteenpäin päivästä toiseen. Se tulee tosi luontaisesti, sitä ei tarvitse etsiä, hakea tai miettiä. Se on hyvin intuitiivinen juttu, Junnila sanoo.

”Mikko tuo laadullista silmää harjoituksiin”

Junnilan, 21, tukikohta on Jyväskylässä, jossa hän on voinut hyödyntää Hipposhallia läpi rajoitusten kiusaamaan koronakevään. Harjoitteluun ei viime kesän kahden Suomen ennätyksen, 22-vuotiaiden EM-pronssin ja Kalevan kisojen voiton jälkeen tarvinnut piirtää uusia linjoja.

– Ei ole tullut mitään isoja juttuja. On jatkettu näiden pienien juttujen kanssa. Pyritään lisäämään harjoitusten määrää ja laatua sen kautta, että joku on mukana kaikissa minun harjoituksissani, enkä käy töissä tai opiskele. Voin keskittyä vain tähän, Junnila sanoo.

Jouko Kilpi tekee Junnilan harjoitusohjelmat ja käy katsomassa tekniikkaharjoitukset. Mikko Rummukainen on tiimin toinen valmentaja ja hoitaa muut harjoitukset.

– Mikko on muissa harjoituksissa mukana tuomassa minulle laadullista silmää, että teen kaiken oikein. Jos ohjelmassa lukee keskivartalojumppaa, silloin se on jotakin, jonka Mikko tai minä ja Mikko mietimme yhdessä. Koen tämän hyväksi ja sujuvaksi systeemiksi minulle, Junnila sanoo.

Suunnitelmat muuttuivat, mutu kertoo kehityksestä

Junnilan mukaan talven harjoitukset ovat purreet, vaikka koronavirus muutti alkuperäisiä suunnitelmia.

– Koen olevani ihan hyvässä paikassa, vaikka tuntuu vähän erilaiselta. Normaalikaudella tässä kohtaa oltaisiin kilpailuun valmistavalla harjoitusjaksolla, kilpailut olisivat jo aika lähellä ja tietäisin, koska ensimmäinen kilpailu on, Junnila vertailee.

– Nyt kun on päätetty, että venytetään peruskuntokautta, aloitetaan kilpailukausi selkeästi normaalia myöhemmin. Se tuntuu hassulta, kun rytmi on ollut niin rutinoitunut. En osaisi suoralta kädeltä sanoa, kuinka korkealta pystyisin hyppäämään juuri nyt, muttei onneksi tarvitsekaan.

Harjoitusten kertoman perusteella Junnila tietää, että kesää ajatellen kaikki on reilassa.

– Koen, että eteenpäin on menty. Se näkyy testituloksissa ja sen kertoo myös oma ”tositieteellinen mututuntuma”. Kuuntelen miten itse koen harjoitteet, miten ne ovat viikko toisensa jälkeen menneet, Junnila sanoo.

Koronakriisi söi lajitekniset ryhmätreenit

Koronakriisi myllersi Junnilan harjoituskauden rytmitystä ja lykkäsi kilpailukauden alkua, mutta harjoitusten ja levon sanelemaa päivärytmiä se ei sotkenut.

– Minun arkeni ei näiden tiukempien rajoitustoimienkaan myötä ole ihan hirveästi muuttunut. Jyväskylässä on saatu harjoitusolosuhteet järjestymään hienosti ja muuta siihen ei tarvita.

– Olen kotona, käyn harjoituksissa ja kaupassa. Siihen voin valita ajankohdat, jolloin kaupassa oletettavasti on vähän ihmisiä. Kahvilassa istumiset hierontojen yhteydessä ovat jääneet pois, mutta se ei ole suuri menetys, Junnila veistelee.

– Tekniikkaharjoitukset Tampereella ovat siirtyneet tekniikkaharjoituksiksi Jyväskylään, jossa hyppään ainoana urheilijana, eli ryhmäharjoittelu on jäänyt pois. Sen suhteen on vähän on odottava fiilis, milloin tulee se hetki, että aletaan taas hypätä ryhmässä. En silti koe sitä negatiiviseksi, että olen yksin tekniikkaharjoituksissa.

”Kaikki kisat ovat nyt yhtä tärkeitä”

Berliinin EM- ja Dohan MM-kesän jälkeen Junnila valmistautuu kilpailukauteen, joka ei arvokisoja tarjoa, kun Tokion olympiakisat siirtyvät vuoteen 2021 ja Pariisin EM-kilpailut peruuntuivat.

– Minulla on ollut vasta kaksi kesää aikuisten arvokilpailuissa, joten on helppo lähteä kilpailukauteen tulostavoitteet edellä, Junnila sanoo.

– Ei kuitenkaan niin, että siellä on joku tietty senttimäärä, jonka haluan kesällä saavuttaa. Haluan pystyä tuottamaan hyviä hyppyjä ja sitä kautta hyviä kilpailuja, jotka ovat tasalaatuisia ja saada yleistason nousemaan. Nyt on hyvin aikaa työstää tason nostoa, kun ei tarvitse erikseen tähdätä johonkin tiettyyn kilpailuun. Kaikki kilpailut ovat nyt yhtä arvokkaita.