Piispanen: Yritän rikkoa 20 sekunnin haamurajan – Peltonen: Saimme 364 päivää lisäaikaa Tokioon

Suomen parayleisurheilumaajoukkue on ennätyskunnossa ja erittäin motivoitunut, vaikka vuoden 2020 päätavoite Tokion paralympiakisat ovatkin siirtyneet ensi vuodeksi.

Myös kesäkuuksi suunnitellut EM-kilpailut Bydgoszczin kaupungissa Puolassa on siirretty syyskuulle ja on epävarmaa, kyetäänkö niitä silloinkaan järjestämään. Toistaiseksi EM-kilpailuja ei ole siirretty ensi vuodeksi.

Vuoden yleisurheilijaksi viime vuonna valittu Espoon Tapioiden Toni Piispanen voitti viime vuonna Dubaissa 100 metrin kelauksen maailmanmestaruuden luokassa 51. Hän on myös paralympiavoittaja vuodelta 2012.

– Tärkeintä on, että olen ollut terveenä koko talven. Tammi-helmi-maaliskuussa vedin hirvittävän hyvän harjoituskauden, Piispanen kertoo.

Koronakevään harjoittelu on vaatinut erityisjärjestelyitä

– Maaliskuun puolessavälissä olimme Teneriffan-leirillä, kun tuli tieto koronasta ja lähtö Suomeen. Täällä sain onneksi erityisluvan harjoitella taloyhtiön kerhohuoneessa. Siellä on kaksi kelausrullaa, kuntopallot, voimailulaitteet ja kuminauhat, iloitsee Piispanen.

– EM-kilpailuiden ja paralympiakisojen siirtäminen tarjosi viime viikoiksi mahdollisuuden tekniikkapainotteiseen ja nopeuskestävyystreeniin. Touko-kesäkuussa on tarkoitus vetää kelausrullilla ylinopeusharjoitteita, Piispanen analysoi harjoitteluaan.

– Nottwillin GP-kilpailut ja Zürichin Weltklasse olivat kilpailuohjelmassa. Vielä ei Sveitsistä ole tullut niiden siirrosta tietoa. Elokuussa pitäisi viimeistään radalle päästä ja loppukesästä lähden hakemaan 20 sekunnin haamurajan rikkomista, Piispanen miettii tulevaa.

Piispasen luokassa maailman ainoa 20 sekunnin alittaja 100 metrin matkalla on Belgian Peter Genyn, jonka kaksi vuotta vanha ME kirjataan 19,89. Piispanen löi Genynin viime vuoden MM-finaalissa.

 

”Pyritty tiedostamaan riskit ja otettu ne harjoittelussa huomioon”

Suomen Urheiluliiton parayleisurheilun päävalmentaja Mikko Peltonen korostaa, että valmennuksessa on pyritty tiedostamaan riskit ja otettu ne harjoittelussa huomioon. Tietenkin myös harjoittelun ohjelmointi on mukautettu päätavoitteen muuttuneen ajankohdan myötä.

– Koronan eskaloitumiseen asti oltiin vahvasti suunnitelman mukaisessa vauhdissa Bydgozcziin ja Tokioon, Peltonen vetää yhteen talven harjoituskautta.

– Kelaajien kauden ekat testit saatiin pidettyä helmikuussa ja tulokset olivat ajankohtaan nähden enemmän kuin lupaavia. Heittäjien testit ja kelaajien toisen testisession jouduimme perumaan pandemian takia, jatkaa Peltonen.

– Tärkeintä on, että urheilijat ovat pysyneet terveinä ja pystyneet harjoittelemaan, joskin soveltamista, luovuutta ja tarkkuutta on saanut käyttää.

Leo-Pekka Tähti on harjoitellut ulkonaliikkumiskiellossa

– Osa urheilijoista on kehittänyt omia harjoitusratkaisuja mm. korostuneen kotiharjoittelun kautta. Ja Leo-Pekkahan (Tähti) on Espanjassa. Siellä ulkonaliikkumiskielto on pistänyt urheilijan ja henkilökohtaisen valmentajan kekseliääksi uusien ja korvaavien harjoitusmetodien löytämiseksi, Peltonen kertoo.

– Poikkeustila kuormittaa henkisesti hyvin henkilökohtaisella tavalla. Ainakin tähän mennessä ollaan selvitty asenteella, että tämä vahvistaa. Urheilijoiden motivaatio ja tahto on niin kovalla tasolla, että kunhan vain pysytään terveinä, me tullaan takaisin vähintään yhtä vahvoina kuin ennenkin, Peltonen uskoo.

– Tietenkin korvaavien harjoitteiden pureminen nähdään vasta sitten, kun päästään kentälle kellon ja mitan kanssa. Mutta pitkälti saman tilanteen edessä ovat muidenkin maiden kilpakumppanit, tiivistää Peltonen.

Puolan EM-kilpailut ovat vielä kysymysmerkki

– Bydgoszczin EM-kilpailut on siirretty, ei peruttu. Tarkempaa informaatiota ei ole. Sen tiedämme, että syyskuu on viimeinen mahdollinen ajankohta EM-kilpailuille, jos ne tänä vuonna järjestettäisiin, Peltonen kertoo.

– Ehkä kansainvälinen kausi 2020 on taputeltu, mutta toivottavasti kansallisia kilpailuja saadaan kalenteriin elokuusta eteenpäin. Maajoukkuetoiminnan suunnitelmia ja strategiaa on reivattu ja saadaan päivittää jatkossakin. Kunhan nyt nähdään, mihin suuntaan pandemia ja rajoitukset kehittyvät, Peltonen aprikoi.

– Paljon on kyssäreitä edelleen ilmassa. Selvää on, että pandemialla on pitkäkestoisia seurannaisvaikutuksia, joita emme vielä edes tunnista. Olimme valmiita menestymään Tokiossa 2020 ja olemme edelleen valmiita. Nyt vain saimme 364 päivää lisää aikaa.

Heti kun tilanne rauhoittuu ja se on terveyden kannalta järkevää, niin parayleisurheilun maajoukkue kokoontuu yhteisleirille. Paralympiakomitean nuorten ryhmään kuuluvat saavat nyt vuoden lisäaikaa kehittyä ja mahdollisesti heitäkin nousisi ensi kerran arvokilpailuihin vuonna 2021.

(Mikko Nieminen. Suomen Yleisurheiluarkisto SYUA.)