Koronakriisin tuomien rajoitusten takia yleisurheilun kesän kilpailukausi on vielä hämärän peitossa. Yleisurheiluvalmentajille se on haaste, mutta myös tilaisuus jatkaa kiireettä kevään harjoituskautta tai jopa kokeilla jotakin uutta.

Kokenut pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste on omissa suunnitelmissaan olettanut, että kilpailukausi alkaisi heinä-elokuussa. Hänen johdollaan Jyväskylässä harjoittelevat Nooralotta Neziri, Anniina Kortetmaa, Aino Pulkkinen, Julia Enarvi, Maria Räsänen ja Heikki Nieminen.

– Ratkaisin tämän kolmen viikon nopeusvoimapainotteisella harjoituspätkällä, jolla siirsin kilpailuun valmistavan harjoitusjakson alkua juhannukselle, Jouste sanoo.

Jousteen mukaan kevään harjoittelun rytmitys etenee nyt oppikirjojen linjoilla, kun kovatehoista juoksu -ja voimaharjoittelua ei tehdä yhtä aikaa, mihin varhain kevätkesällä alkava kilpailukausi on usein pakottanut.

– Nopeusvoiman kehittämisen on usein joutunut viemään kilpailuun valmistavalle jaksolle, eli samaan aikaan, kun juostaan kovaa. Nyt on mielenkiintoista nähdä millaisia tuloksia tulee, Jouste sanoo.

– Tämä jakso on tuonut myös uusia liikkeitä urheilijoiden harjoitepankkiin.

EM-kilpailujen siirrolla olisi isoja vaikutuksia

Urheilijoiden harjoitusmotivaatio on Jousteen mukaan pysynyt korkealla, mutta hän toivoo, että elokuiset Pariisin EM-kilpailut eivät siirtyisi ensi vuodelle, kuten kävi Tokion olympiakisoille.

– EM-kilpailujen siirrolla olisi jo isoja vaikutuksia. Osa urheilijoista varmaan ottaisi pidemmän tauon kesälle ja aloittaisi ensi vuoteen tähtäävän harjoittelun, Jouste sanoo.

– Urheilijoiden kanssa on juteltu kilpailukauteen liittyvästä epävarmuudesta. Nooralotta Neziri on tuonut julkisuudessakin esille, että tietty epävarmuuden sietäminen kuuluu huippu-urheiluun. Nyt sitä testataan. Kun ei ole tietoa kisoista, pitää keskittyä tähän päivään, Jouste sanoo.

Jousteen urheilijoista Neziri on päässyt harjoittelemaan Hipposhalliin, muut ovat harjoitelleet salilla, jossa on 40 metrin suora juoksurata, voimaharjoitteluvälineistö ja pikajuoksuun sopiva, moottoroimaton juoksumatto kaarevalla juoksualustalla.

– Kaikkien harjoittelu on mennyt yllättävän normaalisti, ei ole tarvinnut paljon ohjelmia muuttaa. Kevätkin on ollut hyvä, kun ei ollut paljon lunta. Nyt on jo käyty kelien mukaan tekemässä nopeusharjoituksia Harjun kentällä, Jouste kertoo.

Jousteen mukaan urheilijat haluavat mitata kuntoaan kesän kuluessa.

– Kauden alku varmaan siirtyy sinne heinäkuun loppuun. Jos sitä ennen tarvitaan valmistavia kisoja, urheilijat ovat valmiita sopimaan niitä keskenään, olivat ne sitten tilastokelpoisia tai ei. Jos Suomessa ei olisi lainkaan kisoja, me voimme järjestää vaikka ryhmän sisäisiä kilpailuja, Jouste sanoo.

Ukonmaanaho: Nyt on ollut aika kokeilla 

Kestävyysjuoksuvalmentaja Janne Ukonmaanahon mukaan Tokion olympiakisojen siirtyminen vuoteen 2021 ja kevätkesä ilman kilpailuja, avaa mahdollisuuksia valmennukselle. Sitä hän on hyödyntänyt Topi Raitasen valmennuksessa.

– Olen ajatellut, että jos harjoittelussa halutaan jotakin kokeilla, nyt siihen on aikaa, kun kilpailukausi painottunee loppukesään, Ukonmaanaho sanoo.

Ukonmaanahon mukaan Raitasen harjoittelussa lähdetään siitä, että EM-kilpailut ovat elokuussa ja loppukesästä kilpaillaan muutenkin.

– Siksi nyt keväällä on pysytty pidempään perusharjoittelun parissa ja samalla on voitu kokeilla uutta. Se ei olisi ollut mahdollista, jos olisi olympiakesä, Ukonmaanaho sanoo.

Ukonmaanahon mukaan kyse ei ole isoista muutoksista. Raitasen harjoittelua alppitelttajaksojen aikana on kovennettu aiempaan nähden.

– Urheilijan harjoittelussa tavoite on aina kehitys. Jos harjoitteluun tehdään muutoksia, pitää samalla oppia miten näistä harjoituksista palautuu. Nyt siihen on ollut aika. Kun alkukesästä nähdään, miten tämä on toiminut, on aikaa myös palata vanhaan, jos on tarvetta, Ukonmaanaho sanoo.

– Topi harjoittelee tällä hetkellä todella kovaa, joten jos harjoitteluun tehdään muutoksia tai treenataan vielä kovempaa, riskit ovat tietysti suuret.

Ukonmaanahon mukaan Raitanen juoksee jo kesä-heinäkuussa joko omia testijuoksuja tai jos mahdollista pienimuotoisia kilpailuja.

Keskisalo: Miten löytyy kilpailunomainen latinki?

Jukka Keskisalo, joka valmentaa muiden muassa Camilla Richardssonia, näkee koronakevään valmennushaasteeksi kuinka urheilija löytää saman tehon koviin harjoituksiin, kuin vaikkapa normaalisti leirien yhteisharjoituksiin. Nyt harjoitukset juostaan yksin.

– Sellaisen kilpailunomaisen latingin rakentaminen yksin on aika hankalaa. Siihen olen miettinyt innovaatiota, jolla juoksijaa saisi ahtaammalle, Keskisalo sanoo.

– Urheilijat harjoittelevat mielellään ja ovat kilpailuhenkisiä, mutta yksin ei harjoituksiin saa lähellekään samaa tehoa, kuin numerolappu rinnassa tai jos on kaverin kanssa tekemässä harjoitusta.

Koivunen: Pk-kausi venyi, Hyppyjä hiekkakasaan

Seiväshyppyvalmentaja Jarno Koivunen mietti Wilma Murron ja muiden valmennettaviensa harjoittelua uusiksi heti, kun koronavirusepidemian tuomat rajoitukset astuivat voimaan. Koivusen valmennuksessa Turussa treenaavat myös Kiia Jullenmaa ja Emma Rovasalo.

– Wilman kanssa ajatellaan, että kilpailukausi alkaisi aikaisintaan heinäkuussa ja kesän tavoitteet ovat Kalevan kisat, EM-kilpailut ja Suomen ennätys, Koivunen kertoo.

– Kevään harjoittelussa kaikkea siirrettiin kuukaudella eteenpäin, eli pidennettiin peruskuntokautta ja tehtiin se perusteellisemmin kuin normaalisti kerkeää tekemään.

Koivusen mukaan kevään pidennetyssä harjoittelussa on puolensa.

– Se voi olla hyväkin, että pystyy rakentamaan kroppaa kaikessa rauhassa. Ei ole kiireen tuntua. Olympiakisojen siirtyminen tietysti harmitti alkuun, mutta Wilmalle itsensä kehittäminen on riittävä motivaatio treenaamiseen, Koivunen kiittelee.

Murto pääsee Turussa Kupittaan halliin. Harjoittelu on Koivusen mukaan edennyt normiurilla etelän harjoitusleirin poisjäänti huomioon ottaen.

– Juniorihyppääjien kanssa on harjoiteltu päivittäin ulkona. Missään ei ole päästy kunnolla hyppäämään, mutta Kaarinan kentällä on tehty 8-10 askelen vauhdista hyppyjä hiekkakasaan, että saadaan pidettyä tuntuma yllä, sanoo Koivunen eikä ole tilanteesta huolissaan.

– Urheilijalle se voi joskus olla hyväkin ja virkistävää, kun joutuu tekemään enemmän perusasioita.

Piironen: Pysytään vuosisuunnitelmassa 

Valmentaja Petteri Piirosen valmennettavat ovat edenneet harjoittelussaan koko lailla alkuperäisten suunnitelmien mukaan.

– Vuosisuunnitelmiin en ole lähtenyt tekemään muutoksia. Alkuperäisen kaavan mukaan mennään sillä erolla, että ulkomaan leirin poisjäännin takia kovatehoiset, ulkona tapahtuvat heittotreenit ovat jääneet pois, Piironen sanoo.

Piirosen mukaan heittoharjoitukset tehdään nytkin kelien salliessa ulkona ja tähtäimenä on olla kilpailukunnossa toukokuun lopulla, oli silloin mahdollista kilpailla tai ei.

– Tavoite on päästä tuloksellisesti eteenpäin. Se tuo urheilijalle hyvän mielen, lentää se keihäs aiempaa pidemmälle treeneissä tai kisoissa. Urheilijan kehittyminen palvelee tietysti tulevia vuosia, vaikka kävisi niin, ettei tänä vuonna pääsisikään mittaamaan omaa tasoaan arvokilpailuissa.

Piirosen johdolla Kuortaneella harjoittelevat keihäänheittäjät Toni Kuusela, Teemu Narvi, Juho Järvinen ja Janette Lepistö. Myös Anni-Linnea Alanen on vieraillut Kuortaneella tekemässä heittotreenejä Piirosen johdolla.

Liimatainen: Ei suurta eroa normikevääseen

Valmentaja Matti Liimataisen treeniryhmän kärkinimien seitsenottelija Maria Huntingtonin, aituri Lotta Haralan ja seitsenottelija Saga Vannisen harjoitteluun epävarmuus kesän kilpailuista ei ole tuonut suuria muutoksia.

– Valmennuksellisesti keväässä ei ole kauheaa muutosta tavanomaiseen. Peruskuntokausi kakkosen harjoittelua viedään nyt pikkuisen pidemmälle, mutta kilpailuun valmistava harjoitusjakso tehdään kesällä. Eli harjoitusmääriä pudotetaan ja tehoja lisätään, oli kisoja tai ei, Liimatainen sanoo.

Suurin käytännön ero normivuoteen Liimataisen kärkinimille on etelän harjoitusleirin poisjääminen. Väkevin vaikutus on ollut epävarmuudella kilpailukaudesta.

–  Se on urheilijan kannalta ikävä tilanne, kun on tosissaan satsannut tähän ja nyt ei tiedetä milloin kilpaillaan. Pariin viime viikkoon asiasta ei kuitenkaan ole enää keskusteltu. Nyt on treenattu kuten normaalisti, Liimatainen sanoo.

”Voittaja saa pienimmät haukut”

Kokeneen valmentajan mielestä koronakriisin luoma epävarmuus kilpailukaudesta on poistanut kevään harjoittelusta kiirettä ja painetta ottaa riskejä olympianäyttöjen takia.

– Kaikki ovat pystyneet harjoittelemaan turvallisesti ja silti on menty eteenpäin, Liimatainen sanoo.

Liimataisen ryhmä on harjoitellut ulkona läpi varhaiskevään aina säiden salliessa ja valmistautuu kilpailemaan kesällä, tavalla tai toisella.

– Yritetään kilpailla pienimuotoisesti, jos se on mahdollista. Ja jos ei, sitten kilpaillaan vaikka oman harjoitusryhmän kesken. Silloin minä jaan palkinnot, voittaja saa pienimmät ”haukut”, Liimatainen veistelee.