Indonesian Jakartassa 1963 pidetyissä GANEFO-kilpailuissa estejuoksun voittanut Lauri ”Lasse” Honkasen viimeinen este jäi ylitystä vaille joulukuun toisella viikolla. Honkanen syntyi 4.4.1935 Pertunmaalla, ja oli kuollessaan 84-vuotias.
Honkasen paras saavutus kansallisella tasolla oli estehopea ajalla 8.46,8 vuoden 1963 Turun Kalevan kisoissa. Tavoitteena hänellä varmasti oli seuraavana vuonna pidettävät Tokion olympiakisat, mutta parhaina vuosinaan Kotkan Kisa-Veikkoja edustaneen juoksijan unelma meni romukoppaan pari kuukautta Turun kisojen jälkeen.
Honkanen kuului kuuden urheilijan joukkueeseen, jonka Työväen Urheiluliitto (TUL) oli valinnut Indonesian Jakartassa pidettäviin ns. GANEFO-kilpailuihin. Se matka olisi pitänyt jättää väliin, jos Tokioon olisi halunnut, mutta jälkiviisaus on sitä kaikkein imelintä.
Honkasen nimeä ei löydä enää vuoden 1965 tilastokirjasta, mutta, Honkasen esteaika löytyy sen matkan Suomen kaikkien aikojen tilastosta sijalta 50.
Urheilu-ura jäi liian lyhyeksi, kun Honkasen elämänvireys siirtyi toisiin harrastuksiin. Hän toimi Työväen Sivistysliiton piirisihteerinä ja paalupaikalle Honkasen elämässä nousi kirjoittaminen. Hän on kirjoittanut lähes parikymmentä kirjaa, runoja, romaaneja ja lähinnä Kymenlaaksoa koskevia historiikkeja.
Kun yritin etsiä Wikipediasta tietoja juoksija Lauri ”Lasse” Honkasesta, eipä juuri löytynyt, kirjailija Honkasesta enemmänkin, mutta, hetkinen juoksija Honkanen syntynyt 4.4.1935 kuten kirjailija Honkanen! Saattaa siis olla sama mies.
GANEFO- kisoissa urheilleista kuudesta suomalaisesta Keijo Cederin elämäntaival päättyi tämän vuoden puolella. Neljännesmaileri Taisto Salminen menehtyi nuorena, seiväshyppääjä Kari Haataja parisen vuotta sitten. Elossa kuusikosta on enää Lamminpään Korven pikajuoksija Torsti Helminen, 82, ja 400 metrin aitajuoksija Tage Törn.
Helmisen uran kovimmassa satasen pyrähdyksessä sekuntikello näytti aikaa 10,5. Törn rutisti aidatun ratakierroksen ajassa 53,6, jolla hän sijoittui viidenneksi Kalevan kisoissa 1963.
GANEFO-kisojen tuoma kilpailukielto oli shokki
GANEFO-kisojen nimi tulee sanoista The Games of the New Emerging Forces eli suomeksi uusien nousevien voimien urheiluliike. Perinteistä Kansainvälistä olympiakomiteaa (KOK) vastavirtaan uineen GANEFO -liikkeen visioina oli urheilun ja politiikan avoin yhdistäminen. Tätä KOK ei oikein hyväksynyt.
Kun Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL:n ja TUL:n välit olivat vielä 1960-luvun alkupuoliskolla seitinohuet, TUL:n urheilijoilla oli osanotto-oikeus esimerkiksi Kalevan kisoihin, mutta avoin kansallinen kilpailutoiminta oli pannassa. Ilmapiiri oli Suomessa vähän sakea, mutta saastepilviä leijaili enemmänkin kv. urheilujärjestöissä.
TUL:n kuusikolle napsahti GANEFO-kisoihin osallistumisesta Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n elinikäinen kilpailukielto. Se oli kavereille shokki.
– Meille informoitiin, että Indonesiassa on kv. yleisurheilut lokakuussa, haluatteko pojat lähteä kilpailemaan vielä kauden päätteeksi, ilmaiseksi, mutta Indonesiaan. Se on varma, ettemme lähtöhetkillä tienneet, mistä kisoista on kyse eikä käsittääkseni asiasta ollut perillä joukkuetta vetänyt TUL:n yleisurheilupomo Tuure Vuorikaan, Tampereella vuodesta 1966 asunut Törn muistelee.
Neljä kuudesta nousi mitalikorokkeelle
Suomen joukkue tapasi pari ruotsalaista toimittajaa, jotka ihmettelivät suomalaisten osallistumista näihin kisoihin.
– Silloin aloin ensi kerran miettiä, mistähän tässä on kyse. Osanottoluetteloista ei löytynyt ruotsalaisia, norjalaisia eikä tanskalaisia. Euroopan maista urheilijoita oli ainakin Belgiasta ja Hollannista, Törn muistelee.
– Meistä kuudesta urheilijasta neljä oli mitaleilla, Honkanen voitti, Ceder ja Taisto Salminen tulivat toiseksi ja minä sain pronssia. Oheisohjelmasta jäivät mieleen presidentti Sukarnon puutarhakutsut.
Kuusikon elinikäinen kilpailukielto kesti lopulta vuoden.
– Kun aivan tietoisesti kilpailimme TUL:n kilpailuissa, myös samaan lajiin osallistuvia uhattiin kilpailukiellolla. Juoksin itse kevään 1964 ensimmäisessä kilpailussa 200 metrin aidat ja sileän sekä kasisatasen. Siten yli 50 urheilijalle olisi pitänyt jo minun takiani antaa kilpailukielto. Tilanne pääsi käsistä ja elinikäisyys päättyi syksyllä, Törn muistelee.
– Olimme pettyneitä TUL:n toimintaan. Cederin Keijo siirtyi Helsingin Jyrystä HKV:een, ja minä vaihdoin Lovisa Toriin. Olimme pelinappuloita, Törn totesi sarkastisesti. ”Rikosvuonna” hän edusti Valkon Työväen Urheilijoita.
Törn opiskeli Åbo Akademissa, valmistui diplomi-insinööriksi 1966 ja muutti Tampereelle.
– Tyttäreni myötä liityin Tampereen Pyrintöön. Toimin lähes parikymmentä vuotta toimitsijana, useimmiten juoksujen johtotehtävissä. Vilpittömästi voin sanoa, että nautin näistä tehtävistä.
Kuulumisia on vaihdettu lähes viikoittain
GANEFO-joukkue on sittemmin kokoontunut monia kertoja ja kuulumisia on vaihdettu lähes viikoittain. Kysyin Törniltä oletko ollut yhteydessä Helmisen ”Topraan”?
– Juuri tunti sitten juteltiin, kuului vastaus.
Torsti Helminen viettää eläkepäiviään Ylöjärvellä. Lähtötelineisiin ei LaKo:n miehen tarvitse enää kyyristyä, mutta liikunta kuuluu edelleen päiväohjelmaan. Myös Helmistä viitisen vuotta nuorempi Törn on erinomaisessa kunnossa.
Sattumalla on usein sormet pelissä, elinikäinen kilpailukielto kokosi samanhenkiset yhteen. Lauri Honkasen kuolemasta sain tiedon Tagelta.
Teksti: Jarmo Hakanen