Kotimaa

Jarmo Mäkelä perkasi kehitystrendejä kaikkien aikojen tilastosta: Naisyleisurheilu nousukiidossa, miehissä laskeva trendi, 1990-luku oli lajin kulta-aikaa

Julkaistu

Kotimaisen yleisurheilun kaikkien aikojen 30 parhaan tilaston analyysi herättää monenlaisia ajatuksia. Se kertoo ennen muuta naisyleisurheilun vahvasta noususta, jonka kulunut kausi huipensi. Tilastojen valossa viime kesä oli naispika-aitajuoksun historian paras.

Toisaalta analyysi kertoo, että miesten yleisurheilu oli vahvimmillaan 1990-luvulla ja sen molemmin puolin. Sittemmin kutistuneet harrastajamäärät ovat synnyttäneet laskevan trendin, jonka kääntäminen ei ole mahdotonta, kun muistaa että naisten yleisurheilu kävi aallonpohjassa 2005-2010.

Tämä kolumnin johtopäätökset perustuvat analyysiin, jossa tarkastellaan kaikkien aikojen 30 parhaan tuloksen tilastoa lajeittain ja niiden ajoittumista vuosikymmenittäin. Miesten osalta on analysoitu kaikki olympialajit pois lukien 1990-luvulla välinemuutoksen kokenut keihäs. Naisten kohdalla analyysissä ovat mukana ne lajit, joita on kilpailtu vähintään 1980-luvun ajan.

Nuoret, 1980-luvun jälkeen käynnistetyt yleisurheilulajit on jätetty pois, kestävyysjuoksuista vitonen, kymppi ja esteet, kompensaationa näille on analysoitu jo pitkään kilpailtu kolmonen. Kenttälajeista on jätetty pois kolmiloikka, seiväs, moukari sekä välinemuutoksen johdosta keihäs. Näin ollen analyysissä on otettu huomioon 15 naisten ja 21 miesten lajia, yhteensä 1080 tulosta.

Vuosikymmenten välinen vertailu käynnistetään 1970-luvulta ja vuosikymmenet on määritetty kansainvälisen käytännön mukaisesti eli vuosikymmen alkaa vuodesta yksi ja päättyy vuoteen nolla (esimerkkinä 1990-luku kattaa vuodet 1991-2000). Tämä tarkoittaa sitä, että kulumassa olevan 2010-luvun tilasto tulee kaunistumaan siltä osin, kun siihen yltäviä tuloksia tullaan tekemään kauden 2020 aikana.

Näin arvioiden 1990-luku on Suomen yleisurheilun paras vuosikymmen. Kummankin sukupuolen tilastot huomioon ottaen 90-luvulla on tehty 24 prosenttia kaikkien aikojen tilastojen 30:n parhaan joukkoon yltävistä tuloksista. 1980-luku oli käytännössä yhtä hyvä vuosikymmen, sen aikana kyseisiä tuloksia tehtiin 23 prosenttia. Kolmanneksi parhaaksi vuosikymmeneksi nousee kulumassa oleva vuosikymmen 21 prosentilla. Tulevan suven jälkeen on mielenkiintoista katsoa, paljonko prosenttiluku vielä nousee. 2000-luvun ja 1970-luvun prosenttiosuudet ovat 16 ja 14. Ennen 1970-lukua tähän otantaan on tehty tuloksia kahden prosentin verran.

Naisten nousuvauhti hämmästyttää, miehissä laskeva trendi

Nykyvuosien noususuhdanne on naisyleisurheilun ansiota. Jo tähän mennessä naisten tuloksista peräti 29 prosenttia on tehty kuluvalla vuosikymmenellä. 1990-luvulla naisyleisurheilijat tekivät tämän tilaston tuloksista 27prosenttia, 1980-luvulla 20 prosenttia ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 16 prosenttia.

1970-luvulla naisten yleisurheilu oli kansainvälisen menestyksensä osalta erittäin hyvää, tähän tilastoon 70-luvulla urheilleet naiset ylsivät kuitenkin vain kahdeksan prosentin osuudella. Ajalta ennen 1970-lukua tilastomerkinnät löytyvät vain vuonna 1965 kunnioitettavia heittotuloksia tehneelle Marjatta Mäkiselle, kuulaa 15,66 ja kiekkoa 52,89.

Miesten yleisurheilun trendi on tässä otannassa laskeva. Parhaat vuosikymmenet löytyvät seurannan alkupuolelta siten, että 80-luvulla miehet ovat tehneet 26 prosenttia otannan tuloksista, 1990- ja 1970-lukujen prosenttiosuudet ovat 21 ja 20. Kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä miesten tulosten prosenttiosuus on 17 sekä kuluvalla vuosikymmenellä 12. Ennen 1970-lukua miehet tehtailivat kärkituloksia neljän prosentin verran (400, 800 ja 1500 metrillä yhteensä kymmenen tulosta).

Miesten pika-aitojen nykyinen kärkimies Elmo Lakka aitoi viime kesänä ennätyksellään 13,49 kaikkien aikojen tilaston kolmanneksi.

Naispika-aitureilla kaikkien aikojen kesä, 1970- ja 1980-luvut miesten kestävyysjuoksun huippuaikaa

Pika-ja aitajuoksulajeissa kulumassa oleva vuosikymmen on naisten osalta selvästi paras peräti 33 prosentin osuudella. Naisten nykyvauhti on hirmuinen, sillä edellisellä 2000-luvun vuosikymmenellä vastaava tunnusluku oli vain 17 prosenttia. Lukuisista naispika—ja aitajuoksijoiden 1970-luvun arvokisamitaleista huolimatta lajiryhmän prosenttiosuus oli tuolloin vain yhdeksän.

Miespika- ja aitajuoksijat olivat tasonsa osalta parhaimmillaan 1990-luvulla, jolloin tämän mittarin tuloksia tehtiin 28 prosentin verran. Kuluvalla vuosikymmenellä pika-aitajuoksijamiehille tuloksia kirjautuu 16 prosentin trendin ollessa laskeva, sillä tätä alhaisempi prosenttiluku löytyy vain 70-luvulta, jolloin kärkituloksia tehtiin 10 prosentin osuudella.

Kestävyysjuoksulajeissa naiset ovat tehtailleet kärkituloksia vuosikymmenittäin kohtalaisen tasaiseen tahtiin. 1980- ja 1990-lukujen sekä kulumassa olevan vuosikymmenen prosenttiosuudet ovat 28, 25 ja 23 prosenttia. Myös kestävyysjuoksijanaisten nykysuunta on hyvä, tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä tuloksia tehtiin selvästi vähemmän, vain 13 prosentin verran. 1970-luvun osuus oli samaa luokkaa, 11 prosenttia.

Miehet tehtailivat kestävyysjuoksun hurjalla vuosikymmenellä, 1970-luvulla peräti 39 prosenttia tämän analyysin tuloksista. Vielä 1980-luvulla pitkät matkat kulkivat hyvin prosenttiluvun ollessa edelleen korkea, 31. Sen jälkeen on ollut huomattavasti hiljaisempaa, kuluvalla vuosikymmenellä miesjuoksijat ovat tuottaneet vain viisi prosenttia tilaston tuloksista.

Seitsenottelun taso on vahvassa nousussa. Kuvassa Lappeenrannan Kalevan kisojen ottelijat.

Naisten yleisurheilu vahvaa kaikissa lajiryhmissä, miehet vahvimmillaan 1990-luvulla

Naisten osalta hyppyjen ja seitsenottelun tilanne on vahva. Kolmen tässä analysoidun lajin tuloksista peräti 33 prosenttia on tehty kulumassa olevalla vuosikymmenellä. Myös 1990-luku ylsi korkeaan prosenttilukuun, 29. 1970-luvun hyppääjät (seitsenottelu aloitettiin 1981) yltävät yhä tähän tilastoon neljän prosentin osuudella edellisen, milleniumin jälkeisen vuosikymmenenkin osuuden ollessa vain 17 prosenttia.

1980- ja 90-luvut olivat mieshyppääjien ja kymmenottelijoiden vuosikymmeniä. Lähes puolet kyseisten lajien kärkituloksista on tehty tuolloin prosenttiosuuksin 24 ja 23. Miehet kirjauttivat 16 prosenttia hyppyjen ja kymmenottelun kärkituloksista jo 1970-luvulla. Kuluvalla vuosikymmenellä ollaan siitä kahden prosentin verran jäljessä.

Myös naisheittäjät ovat hyvin mukana naisyleisurheilun käynnissä olevassa nousukiidossa. Lajiryhmän kärkivuosikymmenet ovat kulumassa oleva vuosikymmen sekä 1990-luku, joilla kummallakin tehtiin 27 prosenttia naisten heittolajien kärkituloksista. Näiden väliin jäävällä, 2000-2010-vuosikymmenellä prosentti putosi 12:een. Miesheittäjien kärkivuosikymmen on niin ikään 1990-luku 27 prosentin osuudella. Vielä seuraavalla vuosikymmenellä miehet heittivät tilastotuloksia 24 prosentin voimalla. Kuluvalla vuosikymmenellä pudotus on ollut iso vain 12 prosentin kirjauksella. Miesheittäjät olivat kovatasoisia jo 1970-luvulla, jolta ajalta löytyy 17 prosenttia tämän otannan tuloksista.

Kilpakävelijöiden nykyvauhti on tilastoperusteisesti kohtalaisen hyvää. Naisten ykkösvuosikymmen on ollut vuosituhannen ensimmäinen, 2000-2010-luku, jolloin kärkituloksia on kirjattu reilu kolmannes, 37 prosenttia. Kuluvan vuosikymmenen aikana naiset ovat kävelleet kärkituloksista yli neljänneksen, 27 prosenttia. Miesten paras vuosikymmen oli 1980-luku, jolloin 20 ja 50 km:n kärkituloksista tehtiin kolmasosa, 32 prosenttia. Kuluvalla vuosikymmenellä miespuoliset kilpakävelijät ovat kääntäneet laskussa olleen trendin nousuun. Kahden viimeisimmän vuosikymmenen prosenttiluvut ovat 10 ja 20..

Lotta Kemppinen on viime kesänä juostulla ennätyksellään 11,50 tuorein tulokas naisten kotimaan kaikkien aikojen 100 metrin tilaston kärkikymmenikössä.

Naisten yleisurheilun nousu oli nopea, poikien ja miesten määrät saatava kasvuun

Naisten tuloksista peräti 35 (7,77%) on tehty tänä vuonna, se kertoo naisyleisurheilun vahvasta tulevaisuuteenkin jatkuvasta nousukiidosta. Pika-aitajuoksulajeissa naisurheilijat kirjauttivat tänä vuonna 11 tulosta, joista kuusi oli pika-aitureitten tekemää. Kestävyysjuoksulajeista vastaava saldo oli viisi tulosta, neljä mailimatkoilta ja yksi maratonilta. Hyppääjät ja ottelijat kirjauttivat kolmella lajilla tähän otantaan peräti 12 tulosta, pituudesta neljä, korkeudesta kolme ja seitsenottelusta viisi. Naisheittäjät noteerasivat kahdesta heittolajista neljä tilastomerkintää.

Tämän otannan ulkopuolelle jätetyissä nuorissa heittolajeissa tämä vuosi oli niin ikään vahvaa etenemistä. Nykykeihästä on heitetty 20 vuotta, tänä vuonna lajin 30:n kärkeen tunkeutui kuusi heittäjää, 25-vuotiaassa naisten moukarissa heitä oli peräti kahdeksan. 20 km kilpakävelyyn saatiin kolme tuoretta tilastomerkintää.

Miesurheilijat tekivät tänä vuonna kyseessä olevaan tilastoon yhteensä 11 tulosta (1,75%). Pika-aitajuoksijat dominoivat lajiryhmänä yhteensä viidellä tuloksella, kahta kakkosen ja kahta pika-aitojen tulosta täydensi Riku Illukan 100 metriä (10,46). Kestävyysjuoksulajeissa Topi Raitanen ja Joonas Rinne kirjasivat yhteensä kolme tulosta. Loput kolme uusinta tilastomerkintää saivat aikaan kolmiloikkaaja Tuomas Kaukolahti (16,50) sekä nuoret moukarimiehet Aaron Kangas (74.40 ja Aleksi Jaakkola (74,00).

Suomen yleisurheilu elää voimakasta rakennemuutosten aikaa, niistä lajin sukupuoliin sitoutuvat trendit ovat näkyimpiä. Tulosperusteisesti naisten yleisurheilu elää historiansa kukkeinta aikaa ja tulee varmuudella jatkamaan nousuaan lähivuosina. Alati kiristyneestä kansainvälisestä kilpailusta viestii se, että Suomen naisyleisurheilun nousu ei vielä ole tuottanut mitalisijoituksia arvokilpailuista, edellisistä Heli Koivulan ja Mikaela Ingbergin mitaleista on 17 vuotta. Nykytilastojen ja -urheilijoiden valossa naisten arvokisamitaleita on perusteltua odottaa tulevalla vuosikymmenellä, miksi ei jo ensi vuonna.

Vastaavassa vertailussa miesten yleisurheilu on alimmillaan nykyaikaisen historiansa puolen vuosisadan seurannassa. Kuten tiedetään, myös useaa miesurheilijaa voidaan pitää potentiaalisena arvokisamitalistina. Tämän arvoperinteen pidemmän aikajänteen jatkuminen edellyttää miesten yleisurheilussa käännettä parempaan. SUL-järjestössä käytiin 2000-luvun jälkipuoliskolla, vain kolmisen olympiadia sitten huolestunutta keskustelua naisten yleisurheilusta. Se oli ajautunut omassa historiakatsannossaan syvään alennustilaan, niin kärjen kuin tasonkin osalta. Liiton hallituksen tuolloiset voimanaiset Tellervo Haapaniemi-Koskinen ja Anni Kirvesniemi vaativat toimenpideohjelmaa. Rakennettiin tyttö- ja naisyleisurheilun kehittämisohjelma, johon saatiin opetus- ja kulttuuriministeriö mukaan. Kehittämisohjelma ja varmasti moni muu seikka saivat aikaan ison myönteisen muutoksen. Lajin pidemmän ajan hyvinvoinnin turvaamiseksi poikien ja miesten yleisurheiluun tarvitaan pikaisesti vastaavan tyyppinen muutos.

Teksti Jarmo Mäkelä 

Ja vielä:Pika-aitureille kolmoisvoitto. Matemaattisin perustein vuoden 2019 Suomen parhaat yleisurheilijat ovat; 1. Annimari Korte (96,75%), 2. Reetta Hurske (96,27%), 3. Elmo Lakka (96,07%), 4. Oliver Helander (95,94%, 5. Topi Raitanen (95,82%). Prosenttiluvut tarkoittavat urheilijan tämän vuoden tuloksen prosenttiosuutta lajinsa tämän vuoden maailman kärkituloksesta.