Yleisurheilijat ponnistavat kesän arvokisaruuhkaan tukenaan viime kaudesta uudistunut valmennusjärjestelmä. Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola avasi uudistuksia syksyn Kick-off 2020 -tapahtumassa Liikuntakeskus Pajulahdessa.
Kulunut yleisurheilukausi toi Niemi-Nikkolan mukaan työrauhan ja vahvat asetelmat jatkaa hyvää tuloskehitystä tulevalla kaudella.
– Niitä myönteisiä asioita, joita keväällä uskalsin toivoa tapahtui kilpailukauden aikana säännönmukaisesti ja tosi paljon, Niemi-Nikkola viittasi monien lajien kärkitason tuloskehitykseen.
– Ikäviäkin asioita kauteen mahtui. Oli loukkaantumisia ja sairastumisia, mutta isossa kuvassa mentiin hyvään suuntaan. Uskon sen jatkuvan ensi kesänä, ja parayleisurheilun MM-kilpailuthan ovat vielä edessä tänä syksynä.
Kesän 2020 kärkihaaste urheilijoille on arvokisaruuhka: Tokion olympialaiset (yleisurheilu 31.7-9.8), Turun Kalevan kisat (13.-16.8.), Pariisin EM-kilpailut (26.-30.8.) ja Tampereen Ruotsi-ottelu (5.-6.9.).
– Tuossa kisaputkessa tärkeintä on pääkilpailun valinta. Ne urheilijat, jotka valitsivat itselleen tiukasti pääkilpailun kuluneelle kaudelle, onnistuivat aika hyvin, Niemi-Nikkola viittaa siihen, keskittyikö nuorten EM-kisoihin, Universiadeihin vai Dohan MM-kisoihin.
Toiminta painottuu viiteen keskukseen
SUL:n valmennusjärjestelmään tehtiin syksyn aikana viilauksia, jotka viitoittavat tietä ensi syksyn isoille uudistuksille.
– Valmennuksen nelivuotiset, määräaikaiset tehtävät tulevat hakuun syksyllä 2020 ja prosessin yhteydessä NOV-valmentajien toimenkuvat yhtenäistyvät. Nämä valittavat valmentajat sijoittuvat SUL:n viiteen keskukseen, Niemi-Nikkola sanoo.
Kuluvasta syksystä lähtien SUL:n valmennusjärjestelmässä on siirrytty kolmen kaupunkivalmennuskeskuksen systeemistä viiteen keskukseen. Ne ovat Helsinki (pääkaupunkiseutu), Tampere, Jyväskylä sekä Kuortaneen ja Pajulahden valmennuskeskukset.
– Ajatuksena on keskittää valmennuspalveluita yhä enemmän näihin keskuksiin. Paikkakuntien valintaan vaikutti se, että niillä toimivat urheiluakatemiat ovat Olympiakomitean painopisteakatemioita tai ainakin Olympiakomitean ns. tärkeiksi nimeämiä akatemioita. Yhteistyössä näiden akatemioiden kanssa keskuksiin saadaan luotua riittävän vahvat valmennustukipalvelut, Niemi-Nikkola sanoo.
– Niitä urheilijoita, joilla on opiskelupohdinnat päällä, kehotan vakavasti katsastamaan näiden keskuspaikkakuntien toimintaympäristön. Se käy helposti ottamalla yhteyttä keskusvastaaviin (vrt. oheinen kaavio) ja lajivastaaviin.
Lajivastaavat ja keskusvastaavat
SUL:n valmennusjärjestelmää on reivattu myös nimeämällä lajivastaava jokaiseen lajiin.
– Muutamat lajit ovat viime vuosina jääneet katveeseen, vaille rahoitusta ja koordinaatiota. Se muuttuu nyt. Jokaiseen lajiin on nimetty lajivastaava, ja vaikka lajit ovat yhä eri tavalla resurssoituja, jokaisessa lajissa on nyt vähintään minimikoordinaatio, Niemi-Nikkola sanoo.
Lajit ja lajivastaavat kaudella 2020 ovat: Petteri Jouste (100m, 200 m), Mikael Ylöstalo (100 m aj/110 m aj), Jaakko Erkinheimo (400m, 400 m aj), Jukka Keskisalo (kestävyysjuoksut), Jani Lehtinen (kilpakävelyt), Vesa Rantanen (korkeus), Steve Rippon (Jarno Koivunen) seiväs, Suren Ghazaryan (pituus ja kolmiloikka), Petteri Piironen (Olavi Parjanen) keihäs, Kalle Lehmusvuori(moukari), Anssi Mäkinen (kiekko), Mika Lönnblad (kuula) Jaakko Erkinheimo (Janne Lahtinen) moniottelut ja Mikko Peltonen (parayleisurheilu).
– Lajivastaavien keskeiset tehtävät ovat lajin maajoukkuesuunnitelman laatiminen ja seuranta, lajin budjettivastuu ja -seuranta sekä yhteydet lajin sopimusurheilijoihin ja valmentajiin säännöllisesti, vähintään joka toinen viikko, Niemi-Nikkola sanoo.
Keskusten vastaavina toimivat SUL:n valmennuspäälliköt Hannu Hämäläinen (Helsinki/pääkaupunkiseutu) ja Tommi Evilä (Tampere) sekä JKU:n valmennuspäällikkö Jarkko Finni (Jyväskylä), Kuortaneen Urheilupiston rehtori Tapio Korjus (Kuortane) ja Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtajaksi siirtyvä Mikko Levola (Pajulahti).
Supertalentti ryhmä marraskuussa, sparreja suoraviivaistetaan
SUL:n valmennusryhmissä tapahtuu Niemi-Nikkolan mukaan yksi muutos vielä tämän syksyn aikana.
– Team Finland, EM-ryhmä, nuorten EM-ryhmä ja nuorten maajoukkueryhmä (NMJ) täydentyvät Supertalentti-ryhmällä, joka julkistetaan marraskuussa. Tämän ryhmän urheilijat nousevat näistä muista ryhmistä ja heille pyritään takamaan kaikki edellytykset ”läpimurron” tekemiseen, Niemi-Nikkola sanoo.
Olemassa olevista liiton valmennuksen käytännöistä sparrikeskusteluja vahvistetaan. Sparri-keskusteluissa liiton sopimusurheilijoihin ollaan yhteydessä kerran kahdessa viikossa.
– Minua on hämmästyttänyt kuinka hyvin sparri-käytännön kautta liiton valmennuksessa on oltu kiinni urheilijoiden arjessa. Kaksi viikkoa on pitkä, mutta se on silti aivan eri asia kuin, että nähdään kerran-pari harjoituskauden leirillä ja kisoissa, Niemi-Nikkola sanoo.
– Sparrikeskusteluja suoraviivaistetaan niin, että sen pitävät pääasiassa lajivastaava tai erikseen nimetty henkilö. Kun tässä työssä ovat taustalla mukana myös lääkäri ja urheilupsykologi, saadaan nopeasti aikaiseksi mitä vaan toimenpiteitä tarvitaan.
Maajoukkuesuunnitelmat ohjaavat lajin toimintaa
Pajulahden Kick-off -viikonvaihteessa lajit kävivät lajivastaavien johdolla läpi maajoukkuesuunnitelmia joiden pohjalle rakentuvat myös urheilijoiden valmennus -ja budjettisuunnitelmat.
– Sellainen edellytetään jokaiselta, jolle maksetaan valmennustukia, Niemi-Nikkola sanoi.
Osana vuosisuunnittelua Niemi-Nikkola painotti harjoitusleirien keskittämistä sikäli, kun se on mahdollista.
– Kun haetaan yhteisiä leiripaikkoja, saadaan kootusti hyvät huolto- ja tukipalvelut, eli fysioterapeutit ja lääkäripalvelut, verrattuna siihen, että jokainen toimii yksin, Niemi-Nikkola sanoi.
Sami Itani: Askel kerrallaan palveluorganisaatioksi
Kick-off -tilaisuudessa puhunut SUL:n puheenjohtaja Sami Itani totesi, että SUL on pikku hiljaa siirtymässä palveluorganisaatioksi.
– Sillä saralla on otettu pieni askel oikeaan suuntaan tänä kesänä. Tekemistä riittää vielä, mutta suunta on oikea. Se, että palvellaan ei tarkoita, että kaikkeen voida sanoa kyllä tai joo, mutta se on hyvää palvelua, että jokainen palaute ja kritiikki otetaan vakavasti ja kohdataan se, Itani sanoi.
Urheilijoita Itani kiitti kesän tuloksista, ja tavasta, jolla he ovat urheilijoina toimineet.
– Me Urheiluliiton johtajat olemme perinteisesti puhuneet paljon tuloksista ja menestyksestä, itse olen tietoisesti halunnut ottaa esiin uuden asian. Olen puhunut arvoista, joita yleisurheilu harrastuksena ja instituutiona edustaa. Tässä suhteessa suomalaiset yleisurheilijat ovat olleet esimerkillisen esikuvallisia, Itani kiitteli.
Tietoa urheilijan kokonaishyvinnoista, Tokion oloista, OK:n näkymistä
Kick-off viikonvaihde piti sisällään myös tukun tietoiskuja: lääkäri Tanja Komulainen ja psykologi Marja Kokkonen puhuivat urheilijan kokonaishyvinvoinnista, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kävi läpi OK:n tulevaisuuden näkymiä ja valotti apuraha-asioita, Kihun urheilufysiologian asiantuntija Esa Hynynen kertasi lämpöön sopeutumiseen liittyviä faktoja Tokion olympialaisiin liittyen ja Olympiakomitean kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen esitteli olympiakisojen Fukuokan valmistautumisleirin oloja.¨
SUL:n talousassistentti Tanja Taipale opasti mm. valmennusrahaston käyttöä ja urheilulääkäri Arja Uusitalo pureutui naisurheilun lääketieteellisiin erityiskysymyksiin.
