Yleisurheilun Respect-ohjelman mentorointihanke otti ensiaskeleet Suomen Urheiluliiton (SUL) sopimusurheilijoiden kauden 2020 Kick-off -tilaisuudessa Liikuntakeskus Pajulahdessa. Toistakymmentä mentoriksi lupautunutta meritoitunutta, ex-yleisurheilijaa tai valmentajaa oli mukana, kun SUL:n puheenjohtajan Sami Itaninideoima ja ex-toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän vetämä hanke esiteltiin urheilijoille.
– Nyt ei ole kyse siitä, että tulemme kertomaan teille, kuinka kaikki oli ennen paremmin. Tässä haetaan modernia otetta, joka sopii tämän päivän toimintaympäristöihin ja haasteisiin, Mäkelä linjasi.
Näin asian näki myös kokenut urheilupsykologi ja kouluttaja Satu Kaski, joka veti Pajulahdessa mentorin roolista kiinnostuneille Urheilumentorointi – iso, vaativa tehtävä -koulutuksen.
– Kyse ei ole sitä, että mentori tulee ja neuvoo miten pitää valmentaa. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat käyneet siellä ja ottaneen sitten etäisyyttä. Heillä on viisautta ja hiljaista tietoa, Kaski viittasi mentorijoukon kansainvälisen tason menestykseen.
Kononen: Vuoropuhelua ja haastamista Mikkelssonin kanssa
Jos urheilija tai valmentaja haluaa mentorin, se käy ottamalla yhteys Jarmo Mäkelään tai SUL:n valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkolaan. Mäkelä kehotti pitämään kokeilukynnyksen matalana ja muistutti, ettei mentorointi rajoitu valmennukseen tai teknisiin asioihin.
– On valtavan paljon muita asioita kuten vaikka kilpailuun valmistautumisen opiskelu, paineensietokyky ja koko urheilijan kasvu nuoreksi aikuiseksi, joka vaatii kovia elämänvalintoja. Näihin voi olla hyvä hakea mielipiteitä ja rohkaisuja muiltakin kuin omalta valmentajalta, Mäkelä sanoo.
Ex-huippukävelijä ja nykyisin Aku Partasta ja Jarkko Kinnusta valmentava Valentin Kononenkertoi käytännön esimerkin siitä, mitä mentorointi voi valmentajalle parhaimmillaan olla.
– Mietin valmennusohjelmia tehdessäni, että mistä saisin itselleni haastajan. Kuka haastaa minun ajatukset ja hullutkin ideat. Kyselin sitä muilta ja sitten Lasse Mikkelssonin nimi tuli mieleen, Kononen sanoo.
Mikkelsson on Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtaja, entinen SUL:n kestävyysjuoksuvalmentaja ja oli aikanaan muiden muassa naisten maratonin SE-juoksija Ritva Melenderin henkilökohtainen valmentaja.
– Minä kysyin Lasselta, että kävisikö tällainen ja ensimmäinen kysymys oli, mikä sinua nyt mietityttää, eli myöntävä vastaus tuli siinä kun mentiin suoraan asiaan, Kononen kertoo.
– Lassen kanssa soitellaan ja saan ohjeita tyyliin, nyt pitää jarruttaa, valmista hevosta ei pidä juoksuttaa. Joskus minulla on idea, jota Lasse miettii ja sanoo, sitten, ettei osaa sanoa, mutta palaan asiaan huomenna. Sitten hän palaa, kun on selvitellyt asiaa.
– Mentorointi, on Lassen kanssa vuoropuhelua ja haastamista. Sitäkin olen tehnyt, että olen luovuttanut hänelle vuosisuunnitelmat katsottavaksi, että miltä näyttää, onko asioita joita nousee pintaan.
Huipputasokas kaarti tarjolla mentoriksi
Pajulahdessa Respect-ohjelman avauksessa mentoreiksi ovat tarjolla 100 metrin SE-nainen Helinä Marjamaa, 400 metrin aitojen SE-nainen Tuija Helander, 800 metrin EM-mitalisti Markku Taskinen,1500 metrin SE-mies Antti Loikkanen, estejuoksun olympiamitalisti Tapio Kantanen, kuulantyönnön SE-mies Reijo Ståhlberg, kuulantyönnön ex-SE-mies ja kokenut valmentaja Matti Yrjölä, olympiavoittaja Juha Tiaisen valmentaja Taisto Polvi, pituushypyn SE-miesTommi Eviläja hänen valmentajansa Juhani Evilä,pikajuoksuvalmentaja Petteri Jousteja ex-pituushyppyvalmentaja Aarre Asiala.
Mentorijoukosta Helander ja Tommi Evilä muistuttivat Pajulahdessa, että mentorointi voi olla myös kahden urheilijan välistä. Helander kehotti urheilijoita ylipäätään keskustelemaan keskenään
– Älkää hävetkö puhua mistään, ei hulluistakaan peloista tai epävarmuuksista. Jos teillä on omassa lajissa joku menestynyt urheilija, hankkikaa häneen yhteys. Uskon, että kaikki entiset urheilijat antavat mielellään teille sen tiedon, mitä he ovat oppineet, Helander sanoo.
– Itse juttelin omien aikojeni huippujen kanssa ja opin sieltä, mitä on oikea keskittyminen, miten jännittämisen kanssa pärjää ja kuinka fokusoidaan sinne vuoden päähän.
Evilä kiitteli oppineensa paljon kolmiloikkaaja Johan Meriluodolta, jonka kanssa hän oli usein kisareissuilla huonetoverina.
– Huomasin, että halusin kisareissuilla hakeutua aina yhden tietyn urheilijan kämppikseksi. Sieltä tuli sellaista hiljaista tietoa ja elämän viisautta, vaikkei Johan koskaan varsinaisesti antanut minulle neuvoja, Evilä kertoi.
– Tärkeää oli sekin, että kun itse painiskelin loukkaantumisten kanssa, ajattelin että Johanilla on sentään mennyt akillesjänne ja solisluu poikki, että mitä minä tässä valitan, jos on selkävaivaa tai polvi operoidaan. Jos Johan pystyy, niin miksen minäkin.
Brandenburg pitää mentorointia hyvänä, Helander kyselee itsekin neuvoja
Mervi Brandenburg, joka valmentaa mm. Lotta Kemppistä ja Nea Mattilaa, arveli, että saattaa hyvinkin näppäillä Tuija Helanderille puhelun. Brandenburg näkee mentoroinnin hyvänä, mutta tunnustaa, että kynnys ottaa yhteyttä on ollut korkea.
– Itse luen paljon, tykkään jutella muille valmentajille ja seuraan heitä. Minua kiinnostavat myös urheilijat, jotka ovat joskus menestyneet. Oltiin Tuijan (Helander) luennollakin, Tuija sanoi, että voi soittaa, mutta miten sitä nyt vieraalle ihmiselle soittaa ja miten asiaa esittää, Brandenburg nauraa.
– Olisi kiva jos nähtäisiin ja Tuija olisi ehkä harjoituksia seuraamassa, siten urheilija ja valmentaja voisivat tutustua. Voisin soittaa Helinällekin (Marjamaa).
Helander sanoo, että nykyisin valmentajana hän tarttuu itsekin ajoittain puhelimeen.
– Koskaan ei tiedä kaikesta kaikkia. Vaikka ajattelen, että olen 400 metrin aidoissa suorittanut ainakin syventävät opinnot, mutta sitten on jotakin voimaharjoitteluun tai kestävyysharjoitteluun liittyvää, josta minä saatan soittaa Jousteen Petterille tai Vuorimaan Timolle, Helander sanoo.
Jouste: Valmentaja sokeutuu nopeasti omiin ajatuksiin
Pitkään pikajuoksuvalmentajana työskennellyt Petteri Jousteon Helanderin kanssa samaa mieltä. Kokemus kartuttaa tietoa, mutta konkarikin tarvitsee kanssakäymistä muiden valmentajien kanssa.
– Jokainen ihminen ajattelee asioista eri näkökulmista, valmentaja sokeutuu aika nopeasti omiin ajatuksiin, mutta kun säännöllisesti kuulee muiden ajatuksia, saa aina uuden perspektiivin, Jouste sanoo.
Jouste kiittelee ajattelunsa virkistyneen vuosien mittaan pikajuoksijoiden leireillä pyörineen keskustelukerhon ansiosta.
– Meillä on leirillä ollut tapana vetää sellaista valmentajapalaveri-keskustelukerhoa. Lähinnä on käyty läpi sitä, miten kukin valmentaa. Se on ollut aika mielenkiintoista, Jouste sanoo.
– Viime vuonna meillä oli Jyväskylässä kokoontuminen kerran kuukaudessa, jossa oli kestävyysjuoksija, hyppääjä, aitajuoksija ja meikäläinen. Oltiin sovittu, että joka kerta on joku tietty urheilija, jonka harjoittelusta puhutaan, ja se toimi aika hyvin. Siinä oli hyvä huomata, kuinka se ydin on sama eri lajeissa, eli kyse on aina enemmän sitä urheilijana elämisestä tai valmentajana urheilijan kanssa elämisestä.
Respect-ohjelman mentorointi, ota yhteys..
Kari Niemi-Nikkola
Valmennusjohtaja
Suomen Urheiluliitto
0400 603263
Jarmo Mäkelä
Recpect-ohjelman vetäjä
0400 506014