Isän idea, naapuriseura Espoon Tapioista leirille tulijat ja hauskalta kuulostava tapahtuma nousivat esiin, kun Helsingin Kisa-Veikkojen tyttökolmikolta kysyy Jämsänkosken aitakarnevaaleille osallistumisen taustaa. Naima Sainiosta, Neela Eiromasta ja Taika Hettosesta näkee kauas, että ensimmäinen karnevaalileiri on ollut kivaa.

– Olla kavereiden kanssa, kolmikko sanoo karnevaalin kivoimmaksi asiaksi.

Tytöt viihtyvät kolmestaan sekä Espoon Tapioiden tyttöjen kanssa, mutta uusiakin kavereita oli jo karnevaalin puoli välissä tullut.

– Aitajuoksutyyliin on tullut vinkkejä ja aidoissa lähtöön, tytöt sanoivat.

Loppuleirille he toivoivat kehittyvänsä aitajuoksussa edelleen.

– Ja jos tutustuisi vielä uusiin ihmisiin.

Norjalaiskävelijät viihtyvät Jämsässä: ”Toivottavasti tästä tulee perinne”

Uusia tuttavia ja hyvää treeniseuraa oman lajin parista saivat myös Norjasta Jämsään saapuneet kuusi kilpakävelijää, joiden valmentaja Kai Roger oli innoissaan karnevaalitapahtumasta.

– Haluaisimme oppia enemmän kävelyn harjoittelusta ja halusimme nuortemme tapaavan muita kilpakävelijöitä, koska ei heitä Norjassa niin paljoa ole. Mielestäni on tärkeää päästä harjoittelemaan yhdessä toisen maan urheilijoiden kanssa. Urheilijamme ovat saaneet vinkkejä tekniikkaan ja kommentteja siitä, Roger sanoi harjoituksia seuratessaan.

Hän lupasi empimättä tulla ryhmänsä kanssa uudestaankin.

– Toivottavasti tästä tulisi perinne.

Piesanen: Malttia tekemiseen

Saarijärven Pullistuksen kestävyysjuoksija Jaakko Piesanen saapui lajikarnevaaleille mielellään jakamaan oppiaan ja kokemustaan sekä harjoituksen että myös luennon yhteydessä.

– Ehkä tärkeimpänä vinkkinä, että he välttäisivät virheet, jotka itsellä on tullut kertaalleen tehtyä. Mitä nuoremmasta urheilijasta on kyse, sitä enemmän tekemiseen tarvitsisi malttia. Kevyet harjoitukset ovat riittävän kevyitä ja vauhdikkaissakin harjoituksissa pysyy tolkku, Piesanen sanoo.

– Itselläni oli liikaa intoilua niin vauhdeissa kuin määrässäkin, aina tuli tehtyä vähän enemmän ja kovempaa kuin mitä valmentaja oli ohjelmaan laittanut. Sen seuraukset ennen pitkää näkyvät jossain. Pitää luottaa siihen, mitä valmentaja sanoo ja tehdä sen mukaan. Mutta se on vaikeaa. Sen oppii jokainen ajan kanssa, hän sanoo.

Saarijärveläinen ei ole itse koskaan karnevaalin leirille osallistunut, mutta kilpailuissa hän on käynyt karnevaaleilla siitä lähtien kun on kestävyysjuoksun aloittanutkin.

– Olen juossut matkoja tonnivitosesta kolmeen tonniin ja viiteen tonniin. Ennätyksiä taitaa olla tullut valtaosalla niistä kerroista. Hienoa on, että täällä kisoissa eräjaot tehdään tilastojen perusteella eikä ikäluokkien mukaan, Piesanen kiittelee.

Hänen oma tilanteensa on tällä hetkellä vahvasti parempaan päin, sillä toukokuussa Helsingissä vitosen kisassa kantaluuhun tullut pieni murtuma on parantunut hyvin.

– Ehkä jopa odotettua paremminkin parantunut. Olen päässyt ensimmäisiä juoksuaskelia ottamaan. Kalevan kisat näyttää jo lähes täysin varmalta, sen ehdolla mennään, Piesanen sanoo toiveikkaana.