Valentin Konosen mielestä 35 kilometriä on oikea matka korvaamaan yleisurheilun arvokisoista 2021 poistuvan 50 kilometrin kävelyn.
Kononen esitti Kansainväliselle yleisurheiluliitolle (IAAF), että arvokisoissa käveltäisiin ensin kaikille pakollinen 15 kilometriä ja sen jälkeen 35 kilometriä takaa-ajokilpailuna. Ajatus ei kuitenkaan ottanut tulta.
– Minun ajatus oli, että arvokisoissa kaikki kävelisivät ensin 15 kilometriä ja 1-2 päivää sen jälkeen 35 kilometriä takaa-ajokilpailuna, joka perustuisi 15 kilometrin tuloksiin. Se tekisi yhteensä 50 kilometriä ja 15 kilometriltä jaettaisiin erikseen mitalit, Kononen sanoo.
– Tämä systeemi houkuttelisi lyhyemmän matkan kävelijät kokeilemaan pidempää matkaa, eivätkä pidemmälle matkalle tähtäävät voisi kävellä 15 kilometriä liian hiljaa ja säästellä voimia. Tuo eri kävelijöiden vauhdin säätely 15 kilometrillä loisi kilpailuun herkullisen jännitteen.
Konosen esitys eteni IAAF:n tietoon, mutta hallitus päätti järjestön kävelykomitean esityksen mukaan, että pidempi matka on 30 tai 35 kilometriä. Lyhyempi matka jäi auki, mutta lienee 10 kilometriä, jos urheilijan maakostetusta seuraava elektroninen RWECS-järjestelmä osoittautuu luotettavaksi.
30 ja 35 kilometrin välillä on iso ero
Kononen näkee, että arvokisojen pitkäksi matkaksi pitäisi ehdottomasti ottaa 35 kilometriä.
– 30 ja 35 kilometrin ero kilpailumatkana on aineenvaihdunnallisesti iso. 35 kilometriä on tässä mielessä aika lähellä 50 kilometriä. Aerobinen kynnysvauhti on lähes sama, kun taas 30 kilometrillä mennään lähempänä anaerobista kynnysvauhtia, mikä on lähempänä 20 km:n suoritustasoa, Kononen sanoo.
– 20 kilometrin kävelijät sopeutuvat helpommin 30 kilometrille ja 50 kilometrin kävelijät taas 35 kilometrille. 30 kilometriä ajatellen 50 kilometrin kävelijät ovat harjoitelleet eri ominaisuuksia kuin mitä matkalla tarvitaan. Tällä tarkoitan, että rasva-aineenvaihdunnalla ei 30 kilometrillä ole niin suurta merkitystä ja hapeton tekeminen harjoituksissa kasvaa.
Arvokisojen lyhyemmän matkan kutistaminen nykyisestä 20 kilometristä 10 kilometriin ei Konosen mukaan ole järkevää.
– 10 kilometriä on käypä kansallisena kilpailumatkana, mutta arvokisoissa minun on hirveän vaikea nähdä sitä kävelymatkana. Siinä tulee kosketussäännön valvonta vastaan. Teknisen valvonnan pitäisi olla täysin vedenpitävä, Kononen sanoo.
– 20 kilometrin kilpailut ovat nyt jo sen verran tasaisia, että 10 kilometrillä viimeiselle kierrokselle lähtisi arvokisoissa niin suuri joukko kävelijöitä yhtä aikaa, että se olisi tuomareille ihan mahdoton tehtävä valvoa.
”Yleisurheilu kokonaisuudessa tarvitsee muutosta”
Entisenä 50 kilometrin maailmanmestarina ja kestävyyslajien ystävänä Kononen on harmissaan siitä, että olympiakisojen tv-formaattiin vajaan neljän tunnin kävelymaraton ei enää mahdu. Se on hänen mielestään yksi syy IAAF:n päätösten taustalla, muttei ainoa. Myös lajin pieni urheilijamäärä on ongelma.
– 50 kilometrillä ei ole mielekästä kilpailla yhden kauden aikana usein. Laadukkaita 50 kilometrin kisoja on siten vähän ja siksi ei synny edellytyksiä omalle kilpailusarjalle, josta voitaisiin luoda tv-konsepti, joka taas lisäisi lajin seurattavuutta ja toisi lajiin lisää urheilijoita, Kononen sanoo.
Nyt Konosen mukaan olisi tilaisuus korjata tuo ongelma, kun lajin pisin matka on lyhenemässä 30 tai 35 kilometriin.
– IAAF:n pitäisi nyt rakentaa malli, jossa pakotetaan urheilijat kilpailemaan paljon. Voisi olla vaikka pakko kilpailla neljä kertaa vuodessa, jos haluaa arvokisoihin. Sen varaan voisi rakentaa vaikkapa gp-sarjan.
– Ylipäätä olen sitä mieltä, että yleisurheilu tarvitsee muutosta. Monessa yleisurheilulajissa olisi minusta kehitysmahdollisuuksia, kun liki kaikissa lajeissa ollaan vielä 1900-luvun alun formaatissa.