Joskus huippuvire tulee kuin yllättäen ja luo tukevan itseluottamuksen tullessaan. Näin kävi Kanadan Derek Drouinille Rion olympialaisissa. Hän voitti korkeushypyn 238:n ylityksellä.
– Jos joku olisi muutama kuukausi sitten sanonut minulle, että olisin näissä karkeloissa kolmen parhaan joukossa, olisin huokaissut syvään, mutta ihan viime päivinä tuli luottavainen olo, Drouin kertaili.
Kanadalaishyppääjä voitti viime vuonna Pekingissä MM-tittelin ja oli neljä vuotta sitten Lontoossa pronssilla. Hän kykynsä ajoittaa kunto oli tiedossa, mutta kuluvan kesän kisoissa hän ei ole mitenkään loistanut.
Drouinin kesän paras on 238, jota hän sivusi finaalissa. Ennen olympialaisia hän oli hypännyt kesän mittaan kaksi kertaa 230 tai paremmin. Treenit loivat kuitenkin luottamusta.
– Huomasin joku päivä sitten, ettei enää edes hermostuttanut. Luotin niin paljon omaan valmistautumiseeni ja siihen, että minä todella pidän olympıalaisista.
Riossa Drouin ylitti kuusi korkeutta ensimmäisellään ja pudotti vain kerran, ainoassa yrityksessään korkeudesta 240.
Kissamaisen kevyesti hyppäävä Qatarin Mutaz Essa Barshim jäi huippuoloissa yllättäen 236:een, joka toi hopeaa.
– Drouin sai itsestään irti enemmän kuin minä, Barshim tuumi.
Ukrainan Bohdan Bondarenko oli kolmas ylitettyään 233.
McLeod: Onko tämä edes totta
Omar McLeodin voitto Rion olympialaisten 110 metrin aidoissa ei ollut yllätys, mutta historiallinen se oli. Se on pikajuoksun huippumaan ensimmäinen tuolta matkalta.
– Aitajuoksu vaatii luonnetta. Olen tehnyt töitä lujasti, rukoillut paljon ja nyt sain kaiken toimimaan tässä hetkestä. En tosin itse oıkein vielä ymmärrä tätä. Onko tämä edes totta, kuluvan kauden pika-aitojen kärkinimi maisteli olympiavoittoaan.
Tänä vuonna ensi kertaa 13 sekuntia alittanut jamaikalainen voitti pika-aidat vahvalla juoksulla ajalla 13,05. Kuubalaistaustainen Orlando Ortega oli toinen ja toi Espanjalle sen ensimmäisen pika-aitojen olympiamitalin ajalla 13,17. Mitalikolmikon täydensi Ranskan Dimitri Bascou ajalla 13,24.
Perinteisesti amerikkalaisten hallitsemassa lajissa, paras Yhdysvaltain edustaja oli viidenneksi juossut Devon Allen ajalla 13,31. Amerikkalaisen jalkapallon parissakin uraa tekevä aituri oli ilmeisen ylilatautunut. Aitaa kaatui jo välierissä siihen malliin, ettei juoksu ja henkinen vire ollut siinä iskussa mitä se oli alkukesästä maan mestaruuskisoissa.
Kipyegon vei kiritaiston
Naisten 1500 metrin voitosta käytiin näyttävä 250 metrin kiritaistelu, jossa Kenian Faith Kipyegon kukisti kisan etiopialaissuosikin Genzebe Dibaban ajoin 4.08.92-4.10,27.
Kipyegon oli yhtä hymyä kisan jälkeen.
– Tiesin, että lopussa täytyy pystyä juoksemaan todella lujaa ja olin valmistautunut siihen hyvin. On tämä silti uskomatonta. Taktisesti hyvä kisa minulta, Kipyegon hehkutti.
Hallikaudella ME-vauhdissa ollut Dibaba on sittemmin kärsinyt varvasvaivasta. Hän oli kuitenkin Riossa selkeä mestarikellokas.
– Olen ihan tyytyväinen kisaan. Meillä oli todella kova taistelu. En vaan ole viimeisen kuukauden aikana pystynyt vammojen takia harjoittelemaan ihan niin kovaa kuin normaalisti, Dibaba totesi.
Dibaba kirmasi juoksun kärkeen, kun jäljellä oli kaksi kierrrosta ja pisti juoksuun vauhtia. Hän pysyi kärjessä kunnes Kipyegon nousi rinnalle pari sataa metriä ennen maalia meni, ja meni ohi.