Kristiina Mäkelä oli yhtä hymyä Rion olympiakisojen kolmiloikkakarsinnan jälkeen. Hän kohensi ennätystään neljällä sentillä lukemiin 14,24, jolla irtosi karsinnan viides sija. Kolmen hypyn nouseva tulosarja loi hyvän pönkän itseluottamukselle finaalia varten.
– Oli mahtava tunne, kun menin stadionille. Otin siellä tilanteen haltuun positiivisella asenteella, iloinen hyppääjä kertasi uransa ensiesiintymistä olympialaisissa.
Mäkelä ponnisti lämpimässä ja käytännössä tuulettomassa säässä ensimmäisellään 13,73 ja toisella 14,01. Kolmas toi sitten ennätyksen. Se rikkoi Mäkelän kaikkien aikojen parhaan ulkoratatuloksen 18 sentillä ja halliennätyksen neljällä sentillä. Kaikkien aikojen kotimaan tilastossa se on kakkostulos. Edellä on vain Heli Koivulan SE 14,39.
– Jännitti niin paljon, että ekassa hypyssä, ettei juoksu kulkenut ja jäin lankulta. Toiseen hyppyyn valmentaja (Suren Ghazaryan) käski petrata juoksua ja se oli parempi. Kolmannessa hypyssä paketti pysyi hyvin kasassa. Olin tosi iloinen, Mäkelä kertaili.
Mäkelä: Tykkäsin olosuhteista
Mäkelällä on takanaan takuten alkanut kesän kilpailukausi. Sen aikana hyppy on pikkuhiljaa kohentunut. Amsterdamin EM-kisoissa hän ponnisti finaalissa 13,95 ja oli yhdeksäs. Kalevan kisoissa meni jo myötätuulessa 14,05, ja Rion karsinnassa kunto näytti olevan huipussaan.
– Kolmas hyppy ei tuntunut siltä, että se oli elämäni pisin. Siellä on vielä senttejä varastossa. Mäkelä totesi.
Loppukilpailu on edessä heti sunnuntaina, joten paljon ei ehdi tapahtua ennen seuraavaa kilpailua.
– Nyt otetaan pieni (fysioterapeutin) käsittely, huokaistaan ja ajatellaan hetki ihan muuta kuin finaalia, Mäkelä sanoo.
Finaaliin Mäkelä lähtee luottavaisena. Askelmerkki löytyi helposti.
– Stadionilla oli mahtavat olosuhteet ja tykkäsin radasta.
Karsinnan voitti lajin suursuosikki Kolumbian Caterine Ibarguen. Hän venytti heti ensimmäisellään 14,52. Karsintarajan 14,30 rikkoivat myös Kreikan Paraskevi Papahristou (14,43) ja Kazakstanin Olga Rypakova (14,39).
Eriksson: Kropasta katosi puhti
Sandra Eriksson jätti Rion olympiastadionin harmissaan ja hämmentyneenä 3000 metrin esteiden alkuerän jälkeen. Hänelle kävi samaan tapaan kuin Amsterdamin EM-kisojen finaalissa, kropasta katosi mystisesti puhti.
– Ennen juoksua kaikki tuntui hyvältä. Luulin olevani ennätyskunnossa. En tiedä mitä tapahtui. Jaksoin 2-3 kierrosta sitten voimat katosivat, Eriksson totesi.
Juoksussa mentiin avauskilometrin 9.20:n vauhtia. Eriksson pysyi matkasta reilun 1000 metriä, mutta sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Maaliin hän tuli eränsä 15. sijalla ajalla 9.56,77. Aikavertailusta jatkoon vaadittiin 9.30,54.
– Kolme kierrosta ennen maalia mietin jo keskeyttämistä, mutten ole koskaan keskeyttänyt ja päätin siksi jatkaa, Eriksson sanoi.
Erikssonilla on kevään ja kesän aikana ollut kiusana allergia. Sen hoitoon hän sai hiljattain uudet lääkkeet. Juoksijan mukaan allergia on kuitenkin yksi vaihtoehto selitykseksi sille, miksi voimat katosivat, vaikka harjoitusten perusteella kunto on hyvä.
– Tiedän, ettei se nyt ollut päästä kiinni vaan kropasta, Eriksson sanoi.
Alkuerien nopein oli Bahrainin Ruth Jebet. Bahrainia edustava kenialaistaustainen juoksija on matkan mestariehdokkaita. Hän pinkoi soolona erävoiton kovalla ajalla 9.12,62. Kenian Beatrice Chepkoech oli alkuerien toiseksi nopein. Hän viiletti erävoiton ajalla 9.17,55.
Erikssonille maaotteluista tuttu kilpakumppani Ruotsin Charlotta Fougberg putosi jatkosta oltuaan 18:s ajalla 9.31,16.