Pienellä lapsella pitäisi olla se ammattitaitoisin ja osaavin henkilö valmentamassa. Ei niin, että satsataan sitten 20 ikävuoden jälkeen, kun ensin on tehty asioita 10-15 vuotta jotenkuten, Juho Partanen sanoo.

Mikkelin Kilpa-Veikkojen nuoriso -ja harrastepäällikkö tietää mistä puhuu. Entisenä taitoluistelijana hän on tottunut suuriin harjoitusmääriin jo lapsena. Lutztsien, salchowien, tulppien ja piruettien maailmaan hän vihkiytyi ammattivalmentajan johdolla.

– Toivoisin, että seuroissa nähtäisiin nuorisotyön arvo, eli, että se osaava kaveri laitetaan tekemään töitä myös sinne lasten ja nuorten pariin, Partanen sanoo.

Luistelu-uran jälkeen Partanen, 26, jatkoi kilpailemisesta suunnistajana ja valmistui Jyväskylästä liikuntatieteiden maisterıksi valmennuspuolelta. Nyt työmaana ovat Mikkelin nuoret yleisurheilijat.

– Vastaan alle 15-vuotiaiden toiminnasta. Kilpailevia nuoria on aika vähän, mutta urheilukoululaisia 5-vuotiaasta ylöspäin on hyvin. Talvitoiminnassa on mukana 130 lasta. Kesäksi tavoitteena on nostaa luku kahteen sataan, Partanen kertoo.

Kilpa-Veikoilla on tarjota eteläsavolaisille lapsille ja nuorille yleisurheiluleikkikoulua, yleisurheilukouluryhmiä, 10-13- ja 14-16-vuotiaiden valmennusryhmiä sekä kaksi juoksuryhmää mukaan lukien Keiju Juniori juoksukoulu.

Seuran toinen laji on telinevoimistelu, joten mahdollisuudet harrastaa ja liikkua monipuolisesti järjestyvät kivuitta.

– Meillä on kaksi telinevoimisteluryhmää 7-15-vuotiaille. Osa lapsista käy yleisurheilu- ja telinevoimisteluharjoituksissa, Partanen sanoo.

 

Mikkeli-areena tulee hyvään saumaan

 

Partanen on seuransa ainoa palkattu työntekijä. Hänen lisäkseen toimintaa pyörittää noin viidentoista ohjaajan ryhmä. 

Kynnettävää sarkaa piisaa.

– Yksi haaste on ajankäyttö. Käytännössä se, että ajankäyttö kohdentuisi oleelliseen, eli nuorisotoiminnan kehittämiseen, Partanen sanoo.

Eniten Partaselle teettää töitä koulutettujen ohjaajien saaminen ja pitäminen seurassa. 

– Nyt vaikeinta on saada nuoria ohjaajan polulle. Parin vuoden aikajänteellä pitäisi sitten saada ohjaajista seuraan uusia valmentajia, Partanen sanoo.

Ongelmana Partasen mukaan on se, ettei Mikkeli ole yliopistokaupunki. Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopiston hyvämaineinen englanninkielinen kandiohjelma sekä Paukkulan nuoriso-opiston ammattikoulutasoinen liikunnanohjaajan perustutkinto tuovat kuitenkin paikkakunnalle potentiaalista ohjaa- ja valmentajamateriaalia.

Partanen uskoo Mikkeli-areenaksi nimetyn monitoimihallin tuovan hänen työhönsä lisäapua. Hallin on arvioitu valmistuvan alkuvuodesta 2018.

– Mikkeli-areena tulee hyvään saumaan. Toivottavasti Mikkeli nähdään sen jälkeen vetovoimaisena harjoittelu- ja opiskelupaikkana, ja yhä useampi nuori urheilija päättää pysyä, opiskella ja harjoitella täällä, Partanen sanoo.

Lajishoppailu ei sovi lasten ohjaukseen

Millaisella johtoajatuksella Partanen itse vetää nuoria?

– Komppaan ajatusta monipuolisuudesta, että kaikki lajit ja muu liikkuminen pysyvät mukana mahdollisimman pitkään, Partanen sanoo.

Partanen ohjaa ja valmentaa lapsia ja nuoria 2-3 iltana viikossa. Sen lisäksi hän käy Urheiluakatemiassa vetämässä aamutreenejä.

– Kyllä tässä silmät ovat avautuneet. Perustaitojen opettaminen on yhä enemmän urheiluseurojen tehtävä, jotta voidaan edetä lajitaitojen opetteluun. Lasten ja nuorten harjoittelussa olisi suotavaa, että muut lajit pysyvät mukana tasapuolisesti.  Myös yleisurheiluharjoituksissa täytyy tehdä muutakin kuin pituushyppyä ja keihäänheittoa.

Partasen mukaan asenteiden ja näkemysten muokkaustyötä saa tehdä nimenomaan vanhempien parissa. 

– Siinä on haastetta saada vanhemmat tajuamaan, että kun 6-vuotias tulee yleisurheilukouluun, se ei mene niin, että viikolla yksi hypätään pituutta, viikolla kaksi heitetään keihästä ja kolmannella viikolla hypätään korkeutta. Tällainen lajishoppailu-ajattelu pitäisi saada kitkettyä pois, Partanen sanoo.

Tällä Partanen viittaa siihen, että lajitaitojen salat voi oppia vain, jos perusliikuntataidot, ketteryys ja kehonhallinta ovat riittävällä tasolla.

Vertaistukea Pajulahden tapaamisesta

Hiljattain Liikuntakeskus Pajulahdessa pidetyssä seurojen nuorisopäälliköiden ja nuorisovalmennuspäälliköiden tapaamisessa Partanen totesi, ettei ole haasteineen yksin.

–  Tapaamisessa sai oikeasti sitä vertaistukea, jota kaipaa. Kollegoiden jakamat kokemukset ja vinkit olivat tervetulleita, Partanen sanoo.

Lajin tulevaisuuden Partanen näkee valoisana kunhan lasten ja nuorten toimintaa jaksetaan pitää raikkaana.

– Hauska ja laadukas toiminta imaisee lapsia mukaan. Jos sitä on, se välittyy, eikä tarvitse huolehtia siitä, että saadaanko lapsia mukaan toimintaan.