Suomen Urheiluliiton 110-vuotisjuhlavuosi polkaistiin käyntiin Peräseinäjoen Ritola-hallissa esitetyllä Ville Ritola -pienoisnäytelmällä. Suomen Urheilumuseon tutkimuspäällikön Ossi Viidan kirjoittama historiallinen näytelmä huipensi Ritola-juhlan. Ville Ritolan syntymästä tulee maanantaina 18.1. kuluneeksi 120 vuotta.

Peräseinäjoelta kotoisin ollut Ritola lähti 17-vuotiaana siirtolaiseksi Amerikkaan. Hän edusti Suomea kaksissa olympiakisoissa. Pariisin kisoissa 1924 hän saavutti kuusi mitalia, joista neljä oli kultaisia. Amsterdamista 1928 tuli lisäksi yksi kulta ja yksi hopea.

Juhlan avasi Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Ojaniemi, joka korosti urheilun merkitystä paikkakunnan imagolle. Tässä yhteydessä hän muistutti, että Tero Pitkämäki valittiin juuri Vuoden urheilijaksi ja SJK Vuoden joukkueeksi.

Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä kertoi muun muassa Ville Ritolan luonteesta ja harjoittelusta.

– Tämä tilaisuus on hyvä avaus Suomen Urheiluliiton juhlavuodelle. Ensi vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuonna tämä sama pitäjä Seinäjoki on taas vahvasti esillä, kun Kalevan kisat järjestetään täällä, Mäkelä muistutti.

– Sain itse tavata Ville Ritolan Seinäjoen Kalevan kisoissa vuonna 1975. Muistan sen paljon elävämmin, kuin oman urheilusuoritukseni. Sijoituin korkeudessa yhdeksänneksi.

– Jostain syystä Eero Uotila halusi esitellä minut Ritolalle Seinäjoen Matkustajakodissa. Hänestä jäi mieleen positiivisuus ja hänen kannustava luonteensa, Mäkelä kertoi.

Näytelmän käsikirjoituksen tehnyt dosentti Ossi Viita kiinnitti omassa juhlapuheessaan huomiota siihen epäkohtaan, että viisinkertainen olympiavoittaja Ritola ei näy juuri mitenkään Suomen Urheilumuseossa. Osittain tämä johtuu siitä, että Ritola halusi lahjoittaa arvokkaimmat palkintonsa kotikuntaansa Peräseinäjoelle. 

– Urheilu-urallaan ja muussakin elämässään Ritola teki ratkaisunsa nopeasti. Dramaattisin hetki koettiin 1928 Amsterdamin kisojen jälkeen Helsingin Eteläsatamassa, kun laivalla juopotellut ja tapellut sankari häpesi käytöstään niin paljon, että otti ensimmäisen laivan Amerikkaan ja lähti. Amsterdamin mitalit Ville sai vasta vuonna 1962.

– Olen ihmetellyt, miksei kukaan ole älynnyt tehdä Ritolasta elokuvaa, Viita pohti ääneen.

Viidan kirjoittamassa Pariisin olympiavuoteen ajoittuvassa näytelmässä paikalliset näyttelijät tekivät paikallista historiaa mielenkiintoisella tavalla eläväksi. Esimerkiksi nuorisoseuran ja suojeluskunnan urheilukentän vihkiäiskisojen jälkeen toimikunnan kokouksessa väiteltiin siitä, maksetaanko Ritolalle osanotosta. Ritolan ansiosta kentän ympärys oli ollut mustanaan väkeä. Tuotto oli 12 000 markkaa. Ritolalle päätettiin lopulta maksaa 2000 markkaan, vaikka suojeluskunnan päällikkö protestoikin.

Se 2000 markkaa oli siihen aikaan iso korvaus, enemmän kuin kunnallistalon vahtimestarin koko vuoden palkka.

Ville Ritola 120 -juhlan järjestelyistä vastasivat Peräseinäjoki-seura, Peräseinäjoen kylämatkailujaosto ja Peräseinäjoen Toive. Ossi Viidan kirjoittaman näytelmän ohjauksen ja sovituksen oli tehnyt Airi Lepistö.

Kalle Virtapohja