Tapani Keräsen työpiste on elokuusta lähtien ollut Helsingin urheiluakatemian Urhean tiloissa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU jalkautti urheilubiomekaniikan asiantuntijansa pääkaupunkiseudulle. Työmaa löytyy pääosin pituushypyn, uinnin ja telinevoimistelun parista.
Keränen on ahertanut KIHU:n leivissä reilut kaksi vuosikymmentä. Pitkä kokemus hänellä on myös valmennustyöstä yleisurheilun parissa. Keräsen nykypestissä koko tuon kokemusrepun sisältö on hyötykäytössä.
– Etupäässä teen töitä valmentajien kanssa. Työstä noin puolet on kouluttamista ja yhteydenpitoa. Toisen puolen työajasta olen urheilijoiden ja valmentajien kanssa altaalla, hallissa tai punttisalilla, Keränen sanoo SUL:n valmennusjulkaisun Huippu-Urheilu-Uutisten haastattelussa.
Biomekaaniset mittaukset ovat Keräsen mukaan yksi, joskin pieni osa työtä.
– Ennen muuta pyrin tuomaan omaa osaamistani ja asiantuntemustani valmentajien käyttöön. Se tapahtuu vaikka niin, että valmentaja haluaa tietoa jostakin valmentamiseen liittyvästä asiasta, ja minä käyn läpi mitä asiasta on tutkimuksissa julkaistu. Louhin sieltä valmentajalle merkityksellisen tiedon, jos sitä on, Keränen sanoo.
Keränen muistuttaa, että valmentajilla ei välttämättä aika riitä kahlata läpi kapulakielisiä tutkimuksia.
Ghazaryan ja valmentajat työparina
Keräsen Helsinkiin muutto liittyy Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön osaamisohjelmaan, jota KIHU toteuttaa. Yksi ohjelman tavoitteista on tuoda tutkimustietoa käytännön valmennuksen tueksi. Työ tapahtuu yhdessä lajiliittojen kanssa.
Helsinki valikoitui Keräsen työpisteeksi, koska Suomen Urheiluliitto (SUL), Voimisteluliitto ja Uimaliitto ovat keskittäneet huippuvalmennustoimia pääkaupunkiseudulle.
– Noissa lajeissa pääkaupunkiseudulla on varsin suuri joukko eri-ikäisiä Olympiakomitean tukemia urheilijoita ja heidän valmentajiaan. Pyrin tukemaan myös Urhean valmentajakaartia, Keränen sanoo.
SUL:n pääkaupunkiseudun kaupunkivalmennuskeskuksessa Keräsen keskeiset työparit ovat pituushypyn ja kolmiloikan lajivalmentaja Suren Ghazaryan sekä pääkaupunkiseudulla noiden lajien parissa toimivat valmentajat kuten Harri Laiho ja Markku Leppänen.
– Esimerkiksi Ghazaryanin kanssa käytiin läpi viime kautta. Pohdittiin syitä, miksi menestys oli sellainen kuin oli, ja mitä jatkossa pitäisi tehdä. Nuo pohdinnat olivat varmasti osaltaan pohjana, kun Ghazaryan teki suunnitelmia alkaneelle harjoituskaudelle, Keränen sanoo.
Kuortaneelle seuraavaksi?
Keränen muistuttaa, että asiantuntijoiden istuttaminen osaksi valmennuskeskusten urheilija-valmentaja- tiimien arkea on maailmalla nykypäivää ja tulevaisuutta.
Hyväksi esimerkiksi kaupallisesta tulevaisuuden mallista käy amerikkalaisten ex-huippumörssäri John Godinan ja valmentajaguru Dan Pfaffin ympärille rakentunut kansainvälinen Altis-harjoituskeskus. Se toimii Phoenix’ssä Arizonassa, mutta on laajentanut toimintaansa Kaliforniaan.
Altis tarjoaa maksullisia valmennuspalveluja ja valmentajien koulutuspalveluja yleisurheilijoille ja valmentajille.
– Tulevaisuuden näkymä on se, että lajien maailman parhaat harjoittelevat siellä missä parhaat olosuhteet ja valmennus ovat, Keränen uskoo.
Keränen näkee, että esimerkiksi maastohiihdon valmennuskeskittymä Vuokatissa sekä Kuortaneen valmennuskeskus voisivat Suomessa olla paikkoja, joita tulevaisuudessa voisi tukea vastaavaan tapaan kuin nyt pääkaupunkiseutua.
– Keihäänheitto on niitä harvoja lajeja, jonka perässä tullaan Suomeen ja Kuortaneelle hakemaan tieto-taitoa. Minusta sinne voisi rekrytoida lisää asiantuntemusta tukemaan jo siellä olemassa olevaa valmennustoimintaa, Keränen sanoo.