Parayleisurheilun MM-kisajoukkue kokosi Dohassa kahdeksan mitalin ja seitsemän pistesijan saaliin. Tavoite ylittyi kahdella mitalilla. Onnistuminen Dohan helteissä lupaa hyvää Rio de Janeiron paralympiakisoja ajatellen.

– Mitalitavoite täyttyi. Se kertoo onnistumisesta, mutta kilpailu kovenee koko ajan. Lisää panostusta ja suunnitelmallisuutta treenaamiseen tarvitaan vielä monen urheilijan kohdalla, arvioi MM-joukkueenjohtaja ja Suomen Urheiluliiton (SUL) parayleisurheilun lajivalmentaja Mika Vakkuri.

Joukkueen kärkihahmoiksi nousivat pyörätuolikelaajat Amanda Kotaja, Henry Manni, Toni Piispanen ja Leo-Pekka Tähti. Kotaja toi joukkueen ainoan mestaruuden voitettuaan T54-luokan 200 metriä ja kelattuaan 100 metriltä hopeaa.

– Unelmana ollut maailmanmestaruus tuli ja siitä olen todella iloinen. Toki 100 metrin hopea hieman harmittaa. Rioa ajatellen pitää vaan treenata vielä enemmän ja fiksummin. Siellä on 100 metrin voitto tavoitteena, Kotaja totesi.

– Omassa harjoittelussa kaikki perusasiat ovat hyvässä kunnossa. Senkun vaan treenaa. Urheilija-apuraha on ollut oleellinen osa taloudellista puolta, vaikka käyn myös töissä. Resurssit ovat mielestäni riittävät.

Piispanen: Käsi tutkittava

Manni kelasi T34-luokasta kolme mitalia: hopean 400 metriltä sekä pronssin 200 ja 800 metriltä. 

– Kulta jäi puuttumaan, mutta sitä ei ollut realistista odottaa, Tunisia Walid Ktila on sen verran edellä. Tästä on hyvä lähteä treenaamaan kohti Rio de Janeiron paralympialaisia, Manni totesi.

Tähti kiihdytti T54-luokan hopean 100 metriltä. Piispanen puolestaan oli toinen T51-luokan 100 metrillä ja kolmas 400 metrillä.

– Omat kisat olivat vähän kaksijakoiset. Kaksi kuukautta sitten olin vielä 100 metrillä tosi hyvässä kunnossa, mutta sitten alkoivat kropan oikea puoli ja käsi mennä ihmeellisesti jumiin, ja tuli yösärkyä. Dohassa sitä onneksi saatiin auki ja paremman tuntuiseksi, Piispanen kertaili. 

– 100 metrillä käsi ei haitannut, mutta lähtö epäonnistui muuten. Kun lähtö on minulla tuon matkan paras osa-alue, siinä ei paljon pystynyt enää kirimään. 

Piispasen mukaan käden tilanteen ja oireiden ongelmien syyn selvittäminen on edessä hetimiten syksyn kuluessa. 

– Saattaa olla, että vaiva on sama mikä oli aiemmin vasemmassa kädessä ja saatiin hoidettua hyvin ulnarishermon siirrolla. Siitä lähtien vasen käsi on toiminut todella hyvin. 

– Rioa ajatellen keskityn 99 prosenttisesti vain 100 metrille. Eli 400 metriä jää sivulajiksi. Päädyimme siihen valmentajan kanssa, koska haluan mieluummin olla todella hyvä yhdellä kuin keskinkertainen useammalla matkalla.

Tähti: Lihashuoltoon panostettava

Tähdelle kuudes sija 200 metrillä oli pettymys, eikä 100 metriäkään mennyt aivan niin hyvin kuin Tähti toivoi. Lajin megatähden ajatukset ovat jo Rion paralympialaisissa.

 -Ikä ei vielä omasta mielestäni paina. Esimerkiksi fysiikkatestit ovat parhaalla tasolla koskaan. Toki pian alkaa olla ajankohtaista sekin, että palautumiseen pitää kiinnittää vielä enemmän huomiota. Erityisesti lihashuoltoon pitää panostaa jatkossa enemmän. Tänä kesänä se jäi vähän vähemmälle, Tähti miettii.

– Sadalta metriltä läksin hakemaan voittoa. Aika oli kauden paras, joten sikäli ei voi olla hirveän pettynyt. Se oli vaan nyt tämän kauden taso. Tästä on hyvä ottaa opiksi. Vielä analyyttisempi ja kriittisempi pitää vielä olla sen suhteen, että mitä tehdään, jotta Riossa taistellaan taas voitosta. 

Kiinalaisilla huipputason valmennuskeskus

Kansainvälisesti Dohassa näkyi kiinalaisten urheilijoiden vahva nousu. Etenkin miesten sarjoissa suomalaisten ykköshaastaja oli lähes aina kiinalainen. Näkövammaisten puolella kärkimaa on Brasilia. 

– Kuulemamme mukaan kiinalaisilla on iso harjoittelukeskus vain paraurheilijoille lähellä Pekingiä. Siellä on ammattivalmentajat paikalla urheilijoiden kanssa koko ajan maanantaista perjantaihin. Viikonloput ilmeisesti huilataan kotona, MM-joukkueen johtaja Mika Vakkuri sanoo. 

– Kaikki välineistö ja fasiliteetit ovat uusinta uutta. Kelaajille on muun muassa oma 400 metrin rata ja lisäksi vielä jonkinlainen 1000 metrin harjoitusrata.

Vakkurin silmissä kaikissa parayleisurheilulajeissa taso menee kovaa vauhtia eteenpäin. Suomessa on kuitenkin pysytty kehityksessä mukana. MM-joukkue ylsi Dohassa liki samaan saavutukseen kuin toissa vuonna Lyonissa, josta heltisi yhdeksän mitalia.

– Kyllä tulostaso on kaikkien mielestä noussut Lyoniin verrattuna, Vakkuri sanoo.