Petteri Jousteen pilli kirkaisee kimeästi ja Otto Ahlforsin askel tihenee. Sprintteri puurtaa Jyväskylän Hipposhallissa Jousteen ryhmän kanssa harjoituskaverinaan Hanna-Maari Latvala, Minna Laukka ja Janita Tammisalo.

– Viitisen viikkoa on jo treenattu, ja aikaa kovaa. On taas saanut rytmistä kiinni, Ahlfors huokaisee harjoituksen päätteeksi.

Vuosi sitten Ikaalisten Urheilijoiden sprintteri kiihdytti hallissa 60 metriä 6,79 ja juoksi alkukesästä Genevessä 100 metrin ennätyksensä 10,56. Se jäi kesän parhaaksi, kun takareisi kramppasi Jämsänkosken pikajuoksukarnevaaleilla ja vei terän sydänkesän juoksuilta.

Nyt Ahlfors, 21, tähyää heinäkuisiin Amsterdamin EM-kisoihin, niin 100 metrille kuin pikaviestiin. Alkamassa on kolmas kausi Jousteen valmennuksessa, jossa  juoksija on viihtynyt hyvin.

– Aika kovaa treeniä, paikat ovat syksyisin jumissa. Tuntuu kuitenkin, että eteenpäin mennään, Ahlfors sanoo ja kiittelee treeniryhmän hyvää henkeä.

– Kaikki treenaa tosissaan, mutta muuten voidaan heittää hyvää vitsiä.

Katsotaan missä ovat rajat ovat

Kovalle harjoittelulle on nyt aikaa nuoren juoksijan elämässä. Kaikki muut asiat kuten opiskelu tai työnteko on sysätty tuonnemmaksi.

– Elämässä ei ole paljon muuta kuin treenit, ruokailu ja itsensä hoitaminen. Hyvä tilanne, kun ei tarvitse stressata koulusta tai töistä. Pystyy ottamaan itsestään kaiken irti. Katsotaan mihin asti lahjat ja työnteko riittävät.

Missä ovat suurimmat kehitykset kohteet juoksijana?

– Olen hyvä lähtijä, mutta lopun kanssa on vielä vähän tekemistä. Nyt on taas vajaa vuosi aikaa kesään, eiköhän tässä saada siihen mennessä loppuunkin lisää vauhtia.

Mikä on toistaiseksi lämpimin yleisurheilumuistosi?

– Kahden vuoden takainen Kalevan kisojen pronssi 100 metriltä. Juuri sitä ennen tuli 19-vuotiaiden EM-kisoista pettymys, mutta sain viikossa koottua itseni hyvin. Se on urani tähän asti hienoin saavutus.