– Opettavainen reissu. Tässä nähtiin kuinka sitä pystyy vaikeuksien jälkeen nousemaan, vaikka finaalin asti ei menty, Mäkelän valmentaja Markku Leppänen sanoi.
Leppänen viittasi Hongkongin leirillä sattuneeseen haveriin, jossa Mäkelältä lipesi painonnostotanko kädestä. Se kolhi oikean jalan isovarvasta ja vaikutti kisoihin valmistautumiseen, vaikka karsinnassa jalka kesti jo hyvin.
Karsinnassa Mäkelän ongelmaksi muodostui yllättävän luistavasti kulkenut juoksu, joka poiki kaksi yliasututtua hyppyä. Tuloksen Mäkelä sai vasta kolmannellaan.
– Juoksu kulki, mutta askelmerkki on laitettava niin, ettei tule venytystä viimeiselle askeleelle, Mäkelä kertaili.
Ensimmäisen yliastumisen jälkeen Mäkelä siirsi askelmerkkiä, mutta kun askel lensi, ponnistus tuli toisessa hypyssä reilusti yli. Mittaa tuolla hypyllä olisi ollut ehkä noin 14 metrin verran, jos se olisi ponkaistu lankulta.
– Otin ensimmäisen hypyn jälkeen askelmerkkiä taaksepäin, mutta juoksu kulki taas paljon paremmin toisessa hypyssä. Hyppyjen välissä oli niin pitkät tauot, että sain siinä hyvän upgradauksen, Mäkelä sanoi ja tarkoitti, että ehti palautua hyppyjen välissä hyvin.
Kolmas hyppy jäi teknisesti rahtusen vaisuksi ja lähti kuusi sentiä vahan takaa.
– Viimeinen loikka oli teknisesti huonoin. Siitä jäi vähän hampaankoloon, Mäkelä tunnusti.
Ei väkisin tulosjahtiin
Mäkelän kesän paras on 14,06. Se ei kerro täyttä totuutta hyppääjän kunnosta, eikä myöskään riko tavoitteena ollut ensi kesän Rio de Janeiron olympiakisojen tulosrajaa 14,20, jonka Mäkelä ponnisti talven hallikaudella. Mäkelän ajatuksissa ei kuitenkaan ole lähteä jahtaamaan tulosta syyskesän kisoihin.
– Nyt kun mennään Suomeen, varvas pitää kuvata. Jos se on kunnossa hyppään vielä Ruotsi-ottelun. Turha tässä on väkisin lähteä tuloksia tekemään, kroppakin kaipaa jo lepoa, Mäkelä sanoo.