Suomalaisen yleisurheilun strategian päivitys vuosia 2017-2020 koskien on käynnistynyt. Menossa olevan strategiakauden 2013-2016 kehitys osoittaa, että teimme muutama vuosi sitten monia oikeita valintoja, mikä näkyy mm. harrastajamäärissä ja junioriemme tuloskehityksessä.
Meillä ei olekaan syytä muuttaa kolme vuotta sitten tekemiämme perusvalintoja, vaan monipuolistaa ja vahvistaa keinovalikoimaamme niiden toimeenpanoon.
Edellisen strategiakierroksen tapaan päivitystyöhön otetaan mukaan koko yleisurheiluperheemme seuraavan puolentoista vuoden aikana. Kuluneen talven aikana on selvitelty eri lähestymiskulmista strategian sisältöön vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat mm. suomalaisessa yhteiskunnassa sekä urheilussa ja liikunnassa menossa olevat muutostrendit sekä yleisurheilun sisäiset isot kehityslinjat.
Erityisen suuria ja jopa pysyviä muutoksia on tapahtumassa talousrakenteissa, digitalisaatiossa ja sosiaalisen median käytössä. Olemme tekemisissä varsin laajan kokonaisuuden kanssa, joka voidaan hyvällä syyllä rakentaa yleisurheilun ekosysteemiksi.
Itse olen tutkiskellut edellisen strategiakierroksen tapaan yleisurheilumme sisällä tapahtunutta kehitystä viimeksi kuluneen viidentoista vuoden aikana. Yleiset yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat tähän kehitykseen luonnollisesti voimakkaasti.
Yläkouluikäiset pojat haasteena
Yleisurheilun harrastajamäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli viidellä tuhannella. Kasvu toki keskittyy aivan nuorimpiin ikäluokkiin. Ainut selkeästi taantuva ikäryhmä on 13-15 –vuotiaat pojat, joiden osalta yleisurheilu on selkeästi menettänyt kiinnostavuuttaan. Meidän tulee löytää nopeasti keinoja vastata palloilulajien haasteeseen ja yleiseen liikunnalliseen passivoitumiseen yläkouluikäisten poikien osalta.
Yleisurheilua harrastavien tyttöjen ja naisten määrä on kääntynyt selkeään kasvuun kaikissa ikäluokissa. Tämä kehitys näkyy myös SM-kisojen osanottajien ja myös arvokisajoukkueiden sukupuolijakautumassa. Erittäin selkeästi se heijastuu myös tyttöjen ja naisten tulostason nousuun viimeisten vuosien aikana.
Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja omien talousalueidensa keskuspaikkakunnille näkyy myös yleisurheilussa. Näillä paikkakunnilla toimivat seurat ovat selkeästi vahvistaneet asemaansa yleisurheiluperheessä, mitattiinpa sitä sitten harrastajamäärillä tai menestyksellä. Tämä kehitys on ollut välttämätöntä, jotta yleisurheilu on pystynyt säilyttämään ja jopa vahvistamaan asemaansa urheilumuotojen välisessä kilpailussa.
Fanikulttuuria kaivataan
Toki yleisurheilu on jatkossakin säilytettävä koko Suomen urheilulajina. Lahjakkaita yleisurheilijoita saattaa syntyä isoilla tai pienillä paikkakunnilla. Oleellista on, että meillä on kyky löytää nämä lahjakkuudet ja järjestää heidän urheilijapolkunsa eri ikävaiheissa sellaiseksi, että paras mahdollinen valmennusosaaminen, parhaat mahdolliset olosuhteet sekä parhaat mahdolliset tukipalvelut ovat heidän käytössään. Tämä kaikki huomioiden heidän elämäntilanteensa kokonaisuudessaan.
Suomalaiset rakastavat yleisurheilua. Se on tällä hetkellä puolueettoman tutkimuksen mukaan maamme toiseksi suosituin urheilumuoto. Yksittäisten urheilutapahtumien osalta yleisurheilutapahtumat miehittivät vahvasti kärkisijat. Tästä huolimatta tapahtumiemme kävijämäärät eivät ole enää tyydyttävällä tasolla. Tämän saimme viimeksi tuta Ruotsi-ottelun lipunmyynnissä viime syksynä. Asia, joka heijastui erityisen vahvasti myös viime vuoden tilinpäätökseen sekä SUL ry:n että sen omistaman markkinointiyhtiön osalta.
Jatkossa onkin syytä panostaa fanikulttuurin luomiseen myös yleisurheilussa. Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on jo otettu ja uskomme on vahva, että jo ensi suvena kärkitapahtumissamme saamme aistia fanien vahvan läsnäolon. Merkittävä osa fanikulttuuria on uudistuva viestintä, joka tarjoaa kaikille yleisurheilua seuraaville välineitä niin lajin seuraamiseen kuin yleisurheilua koskevaan aktiiviseen osallistumiseenkin. Tälläkin polulla olemme jo ottaneet ensiaskeleita.
Suomalainen yleisurheilu elää ja hengittää vahvasti. Kehittämistä ja uudistumista kuitenkin tarvitaan. Tähän uudistamistyöhön on syytä haastaa koko suomalainen yleisurheiluväki. Tehkäämme yhdessä hyvästä vielä parempi!
Ahti Arokallio
Varapuheenjohtaja, SUL