Olympiavoittaja Thomas Röhlerin oivat opettajan taidot, into ja tarmokkuus hurmasivat Tanhuvaaran keihäskoulussa. Syksyn mittaan Yhdysvalloissa ja Ranskassa nuoria ohjannut keihäsmestari nauttii opettamista, ja nähdään taas kesällä Paavo Nurmen kisoissa.
– Lentävä esine ja heittäminen kiinnostavat lapsia. He ovat aina myös yhtä innoissaan oppimassa uutta, joka motivoi minua. Lapsilla on nykyisin niin paljon harrastevaihtoehtoja, että kaikista, joita keihäänheitto kiinnostaa, on pidettävä hyvää huolta, Röhler sanoo.
Röhlerin ja hänen valmentajansa Harro Schwuchowin harjoitusmotto on pitää heittäminen hauskana. Sitä heille tuntuu olevan muiden ohjaaminen. Tanhuvaaran keihäskoulussa työpari kääri hihat ja opastivat nuoria kädestä pitäen.
– On se aika tehokas ja tietää asiansa. Hän saa hyvin siirrettyä toisella oman ajatuksensa siitä, mitä pitäisi tehdä, Pyhäselän Urheilijoiden Eero Ahvanainen, 15, kiitteli kokemuksiaan Röhlerin opissa.
Samanlaista kiitosta keräsi myös Röhlerin EM- ja olympiavoittajaksi valmentanut Schwuchow.
– Paljon tuli uutta esimerkiksi etukäden asennosta ja tukijalan käytöstä Laitilan Jyskeen Jenna Westerlund summasi omat ja samalla myös HKV:n Kaisla Olkkolan, 15, ajatukset Schwuchowilta saamistaan neuvoista.
Samoilla linjoilla oli Juvan Urheilijoiden Topi Julkunenkin.
– Se on hyvä juttu, että hän nosti esiin asioita, jotka tehdään eri tavalla tai eivät ole niin tavallisia Suomessa, Julkunen kiitteli.
Keihäskoulussa ahertaa satakunta oppilasta, jotka on jaettu ryhmiin. Saksalaiskaksikon kanssa sovittujen pelisääntöjen mukaan ryhmiä vetää nimekäs valmentajajoukko: Matti Närhi, Kari Ihalainen, Esa Utriainen, Olavi Parjanen, Mauri Auvinen ja Tommi Huotilainen. Ohjaajien joukossa on myös Sampo Lehtola.
Topi Julkunen sai vinkkejä Harro Schwuchowilta
Kaisla Olkkola Harro Schwuchowin ohjauksessa.
,
”Etenen harjoituksissa kuin tietokonepelissä tasolta toiselle”
Röhler piti keihäskoululle myös demonstraation, jossa hän kertasi, kuinka hän valmistautuu heittoharjoitukseen, tai kilpailuun, miten heittoharjoitus rakentuu, mihin hän tekniikassa keskittyy ja mihin hyvä välineen hallinta perustuu.
– Harjoituksissa heittäminen etenee aina raskaammasta välineestä kevyempään. Heitän siten palloa, kuulaa tai keihästä, teen heiton aina teknisesti oikein loppuun asti, en koskaan heitä vain kädellä tai paikaltaan, Röhler sanoi.
– Kun menen kilpailuun haen heittopaikan vastapäätä itselleni maalit matalalle, keskikorkealle ja korkealle heitolla. Myös harjoituksissa, kun heitän mitä vaan, minulla on aina heitolle maali johon tähtään.
Heittoharjoituksessa Röhler etenee systeemattisesti kolmen ja viiden ristiaskeleen vauhtien kautta eteenpäin.
– Se menee vähän niin kuin tietokonepelissä, en päästä itseäni eteenpäin ennen kuin heitto on edellisellä tasolla täysin hallinnassa, ja vastaavasti palaan taaksepäin, jos heitto ei kulkea seuraavalla tasolla, Röhler sanoi.
– Heittoharjoituksen päätän usein tekemällä pari heittoa kevyellä välineellä ja seuraan, että tekniikka pysyy edelleen ruodussa.
Röhler korosti, että hänelle heittoharjoituksissa keihään kanssa heittojen teho on aniharvoin kova.
– Heitän 80 prosenttia kaikista heitoista nurmella. Minulta kysytään usein, kuinka pitkälle harjoitusheitot kantavat. Vastaukseni on, ettei sillä ole väliä. Keskityn vain siihen, että heitto on teknisesti hyvä ja keihäs hyvässä asennossa.
,
Jenna Westerland sai uusia vinkkejä muiden muassa etukäden asennosta Harro Schwuchowilta.
,
Yli 90 metriä kahdella eri tyylillä
Aiemmin urallaan Röhlerin tapasi pysyä kilpailuheitot pystyssä. Nyttemmin hän on kokeillut heittäytymistä heiton lopussa tai ainakin puolittaista sellaista, jossa hän ottaa vasemmalla kädellä tukea maasta heiton jälkeen, ja antaa oikean jalan pyörähtää korkealle sivulle.
– Heittäytyminen ei ollut suunniteltua vaan seuraus sille, että hain vetoon lisää rotaatiota ja yritin samalla tehdä kaksi viimeistä askelta, eli tukijalalle tulon hieman nopeammin. Kun noin tein, energian piti purkautua jonnekin, Röhler setvii.
– Heitin kesällä Dessuassa heittäytymällä 90,75. Se kertoi, että heitto toimii noin myös todella kovalla tasolla, joten sitä kannatti kokeilla. En silti nähnyt syytä muuttaa heittoa kokonaan siihen suuntaan, jota itse kutsun avoimeksi tekniikaksi. Berliinin EM-kisoissa käytin tekniikkaa, joka on jossakin puolivälissä Dessaun heittoa ja vanhaa tekniikkaa.
Röhlerin mukaan paluu pari piirua vanhan tekniikan suuntaan johtui siitä, että heittäytymällä varmuus kärsi liikaa.
– Minun tavaramerkkini on ollut onnistua neljässä kuudesta heitosta. Kun käytin tätä avoimen tyylin heittotapaa, se alkoi mennä siihen suuntaan, että vain kaksi kuudesta onnistui.
,
Parakeihäänheittäjä- ja kuulantyöntäjä Petri Hirvasniemi Thomas Röhlerin opastuksessa.
,
Miltä ote tuntuu kämmenessä?, kärki mieluusti alaspäin
Mikä sitten on olympia- ja EM-voittajan salaisuus välineen hallinnassa? Röhlerin mukaan se ei ole otteessa.
– Minulta kysytään usein, käytänkö suomalaista, ruotsalaista vai amerikkalaista otetta? Minusta sillä ei ole väliä, kunhan heittäjä saa keihäästä itselleen mieluisan, tukevan otteet. Itse mietin, kuinka hyvin tunnen keihään myös kämmenellä, Röhler sanoo.
Keihään saaminen hyvään asento perustuu saksalaisen mukaan keihään vakaaseen asentoon vauhtijuoksun alusta lähtien, suoraan eteenpäin etenevään heittoon, jossa keihään kärki ei liiku sivuttaissuunnassa ja on heitossa mieluusti hieman alas kuin ylöspäin. Tähän hän kertoi keskittyvänsä valmentajansa kanssa jokaisen heittoharjoituksen jokaisessa heitossa.
– Jos kärki on ylöspäin, ilmanvastus pääsee keihään rungon kimppuun ja syö energiaa, jota keihääseen on heitossa ladattu. Kärki alaspäin on pienempi kuin virhe kuin jos kärki on ylöspäin, Röhler muistutti.
,
Olavi Parjanen ja Thomas Röhler seuraavat, kun Tommi Huotilainen tekee mallisuorituksen
,
Miten lämpötilaerot vaikuttavat Dohassa?
Röhlerin tuleva kilpailukausi huipentuu syys-lokakuun taitteessa Dohan MM-kisoissa. Saksalainen epäilee, että Qatarin olot saattavat tuoda heittäjille ylimääräistä päänvaivaa.
– Minusta isoin ongelman Dohassa on lämpötilojen välinen ero kylmän stadionin ja lämmittelykentän välillä. Kun verryttelykentällä voi olla 40 plusastetta, mitä tapahtuu, kun tullaan 26 asteeseen jäähdytetylle kilpailuareenalle, Röhler sanoo.
– Sitäkään ei juuri ehditä testata, mitä se tarkoittaa keihäiden kannalta, kun heitetään jäähdytyllä stadionilla ja ilma ylhäällä stadionin päällä on kuitenkin erittäin kuumaa, ja onko noilla jäähdyttävää ilmaa puhaltavilla järjestelmillä vaikutusta keihään lentoon.
– Muuten ensi kesässä ei ole normaalista poikkeavaa kuin se, että teen keskikesällä normaalia pidemmän treenijakson, koska MM-kisat ovat vasta syksyllä. Kisakauden jälkeen ei myöskään ole mahdollista pitää normaalia kahdeksan viikon ylimenokautta, kun Tokion olympiakisat ovat niin aikaisin kesällä 2020.
,
Keihäskoulun rehtori työn touhussa.
,
Tanhuvaaran urheiluopistolle tuli Thomas Röhlerin keihäskouluun satakunta oppilasta ja kaikkiaan valmentajat ja vanhemmat heittäjät mukaan lukien reilut 150 henkeä. Kuva koulun avajaisista.