Suomen Urheiluliitolla (SUL) on käynnissä poikaprojekti, jonka tavoite on kutistaa 13–15-vuotiaiden poikien hävikkiä.
Mistä on kysymys projektia johtava Jens Wallin?
– Teini-ikäisten poikien lisenssimäärät ovat yleisurheilussa pudonneet kymmenen vuotta. Se on meille iso haaste. Poikaprojektilla haetaan syitä tähän ja ratkaisuja, eli halutaan saada kurssi kääntymään.
Miten projekti etenee?
– Projektissa on kolme tavoitetta. Ensimmäinen on selvittää syy hävikkiin nimenomaan yleisurheilussa. Drop out -ilmiö tuossa ikävaiheessa on tavallinen kaikissa lajeissa. Nyt katsotaan, miksi näin on nimenomaan meidän lajissamme.
– Toinen tavoite on hyvien käytäntöjen jakaminen. Seuroista ympäri Suomen löytyy hyviä esimerkkejä, kuinka saadaan lisää poikia tulemaan ja pysymään lajin parissa. Hyvänä esimerkkinä tuo Spurtti News 2/2018 sivuilla 20-23 oleva haastateltu Joensuun Katajan poikien ryhmästä.
– Kolmas asia on keskustelun ylläpitäminen. Me haluamme pitää tämän asian ihmisten mielissä.
Kuinka projekti käytännössä toimii?
– Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa tullaan suunnittelemaan seurakysely tämän syksyn aikana.
– Talvella pidetään samantapainen Poikia lisää -työseminaari kuin viime syksynä Hämeenlinnassa. Siellä jaetaan tutkimustuloksia ja työstetään käytäntöjä. Viime syksyn seminaarissa seurojen päätoimisilta työntekijöiltä kerättiin näkemyksiä aiheesta ja kuultiin esityksiä joidenkin seurojen hyvistä käytännöistä.
Millaisilla asioilla nyt käytössä olevan tiedon mukaan voidaan poikien hävikkiin vaikuttaa?
– Syyt hävikkiin ja keinot sen vähentämiseksi vaihtelevat paikkakunnittain. Niitä ei oikein voi yleistää, mutta se, että tiedostetaan haaste ja ollaan aktiivisia, on tärkeää. Seuratoiminnan laadukas sisältö on luonnollisesti kaikkein keskeisin asia, mutta esimerkiksi viestiprojektit ovat hyvä tapa innostaa poikia.
– Monet lajit järjestävät jo 12–13-vuotiaille kaikenlaista ekstraa, kuten maajoukkuepolkuja ja erilaista leiritystä. Se näyttäytyy hyvänä vanhempien silmissä. Yleisurheilu on myöhäisen erikoistumisen laji, mutta meidän pitäisi tuoda rohkeasti esille laadukasta toimintaa ja painottaa omia arvoja, kun siirrytään ns. nuorisovalmennusvaiheeseen. Samalla voisi järjestää jotakin ekstraa kuten leiritoimintaa, kotimaan ja ulkomaan kilpailumatkoja.
Jos seurani haluaa jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä tai minulla on ajatuksia poikaprojektiin liittyen, kehen kannattaa olla yhteydessä
– Suomen Urheiluliiton aluepäälliköt ovat oikein henkilöitä. He keräävät näitä hyviä käytäntöjä samalla, kun ovat yhteydessä alueensa seuroihin. Heihin kannattaa olla yhteydessä.