Mäkelänrinteen urheilulukio tarjoaa Topias Laineen mukaan loistopuitteet keihäänheiton ja kakkoslajina kulkevan pikajuoksun harjoitteluun.
Aika tulee käytettyä aika tehokkaasti, kun täällä on aamutreenit ja samanhenkistä porukkaa, jonka kanssa jään usein tekemään läksyt koulun jälkeen, Laine sanoo.
Laineen päivät kiertyvät koulunkäynnin ja harjoittelun ympärille. Aamupuuron hän lusikoi heti seitsemän jälkeen, ja päivän ensimmäinen harjoitus starttaa yhdeksältä.
– Harri Laihon ryhmän kanssa on aamutreenit neljästi viikossa, Laine kertoo.
Laiho vetää Mäkelänrinteen urheilulukiossa yleisurheilijoiden aamuharjoituksia ja on Laineen toinen valmentaja. Topiaksen isä Yki Laine on entinen keihäänheittäjä ja vastaa poikansa lajiharjoittelusta. Laihon ryhmässä Topias keskittyy pikajuoksuun ja yleiseen ominaisuusharjoitteluun.
– Harri ja isä suunnittelevat minun treenikuviot yhdessä. Isä vetää aina pari treeniä viikossa. Loput teen Harrin ryhmässä, jossa teen yleensä samat treenit kuin muutkin. Kilpailukaudella teen kaiken isän kanssa, harjoitukset ja kisoihin valmistautumiset, Laine sanoo.
Aamuharjoituksista Laine suunnistaa opinahjoonsa lounaalle, jota seuraa 3-4 tunnin verran opiskelua. Koulupäivä päättyy iltapäivällä kello 15-16.
– Minulla on kaksi treeniä päivässä 2-3 kertaa viikossa. Kaikkiaan viikossa on keskimäärin kahdeksan treeniä, Laine sanoo.
Jos illalla on treenit, jään joko koululle syömään toisen ruuan ja tekemään läksyjä tai sitten menen kodin kautta treeneihin.
– Illan treenien jälkeen olen kotona noin kello 20-21. Sen jälkeen syön iltapalaa ja teen läksyjä. Niitä tulee tehtyä päivän mittaan aina niissä väleissä, missä ehtii.
,
,
Koripallo opetti harjoittelemaan
Laine on urheillut niin kauan kuin muistaa.
– Keihäs on ollut kädessä pienestä lähtien isän ja veljen kanssa. Aluksi pelasin futista ja korista. Futis jäi 8-vuotiaana, kun aloitin yleisurheilun, mutta korista pelasin 15-vuotiaaksi. Sitten tuli valinnan paikka, Laine muistelee.
– Koriksessa opin treenaamaan niin kuin urheilija harjoittelee. Siinä vaiheessa yleisurheilu ja keihäänheitto tuntuivat kuitenkin oikealta valinnalta.
Pelkästään keihäänheittoon Laine ei silti halunnut keskittyä.
– Tiesin, että keihäänheitto on minulle se juttu, mutta ajattelin, että olen niin nuori, ettei olisi fiksua laittaa kaikkea kiinni yhteen lajiin. Pikajuoksu jäi siksi mukaan. Sitä kautta treeni pysyy monipuolisena.
Jalkapallon ja koripallon lisäksi Laine ehti alakoulussa käydä kavereiden kanssa harrastamassa myös breakdancea ja telinevoimistelua.
– Niitä käytiin kavereiden kanssa tekemässä joku pari vuotta, Laine muistaa.
,
,
Miesten keihäs vaatii oikean tekniikan
Innostus keihäänheittoon on kasvanut vuosien ja kokemuksen karttuessa.
– Laji alkoi kiinnostaa, kun pikkupoikana näki, että suomalaiset pärjäävät siinä, ja isä on pärjännyt, ja häneltä on tullut lajitietoa, Laine sanoo.
Keihäänheittäjänä Laine on voittanut ikäluokkansa Suomen mestaruuksia, Nuorten olympiafestivaalit viime vuonna ja 17-vuotiaiden EM-pronssin viime kesänä. Hän on parasta aikaa Buenos Airesissa Nuorten olympialaisissa.
Ensin kesän haaste on siirtyä 700 gramman keihäästä miesten 800 gramman välineeseen.
– Kun ensi kaudella on isompi väline, pitää saada aika paljon voimaa lisää. Se on aika iso juttu ensi talven harjoittelussa, Laine sanoo.
Viime kesän mittaan Laine heitti 700 gramman keihästä 76,44.
– Ensi kesänä olisi tarkoitus heittää miesten keihästä yli 70 metrin ja olla mukana 19-vuotiaiden EM-kisoissa ja vähän härnätä muita Kalevan kisoissa, Laine sanoo.
Miesten keihäs haastaa Laineen ensi kesänä monella tapaa. Se on painavampi, eikä sitä voi liidättää samalla tapaa kuin 700 gramman keihästä.
– Itse en ole oppinut liidättämään 700-grammaista. Se on varmaan hyvä asia miesten keihääseen siirtymisen kannalta. Miesten välinettä en ole paljon heittänyt, joten se on ihan arvailujen varassa, miten se lentää, Laine miettii.
– Miesten keihäällä tulee varmasti teknisesti parempia heittoja, koska sitä ei voi heittää kuin hyvällä tekniikalla. Silläkin puolella minulla riittää kehitettävää.
,
,
100 metriä alle 11 sekunnin?
Yksi Laineen vahvuuksista keihäänheittäjänä on nopeus.
– En ole heittäjänä siitä isoimmasta päästä, joten sitä täytyy jollakin tapaa kompensoida. Minulla jalat toimivat hyvin, joten siitä pitää ottaa kaikki hyöty irti. Se on osasyy, miksi pikajuoksua pidetään harjoittelussa mukana, Laine sanoo.
Vaikka urasuunnitelmat liittyvät keihäänheittoon, Laine haluaa kehittyä myös pikajuoksijana.
– Haluaisin juosta 100 metriä alle 11 sekunnin. Se olisi aika hyvin keihäänheittäjälle. Haluan myös olla mukana viestikisoissa, niissä on aina hyvä fiilis, Laine sanoo.
Pikajuoksun ja keihäänheiton ohella Laineella on tuntumaa kaikkiin 10-ottelun lajeihin mukaan lukien seiväshyppy.
– Se otteleminen on ollut jonkin verran mielessä. Kävin toissa talvena hallissa tekemässä seitsenottelun. Saa nähdä, tekisinkö sen tänä talvenakin. Pikkuisen on houkutellut käydä kokeilemassa myös kymmenottelua, Laine tunnustaa.
Urheilijana Laineen tavoite on katsoa oman suorituskyvyn rajat.
– Haluaisin jonakin päivänä olla ammattitason urheilija. Matkaa sinne on, mutta motivaatio on kohdallaan.
,
,
Noin 10 kysymystä Topias Laineelle
Paras urheiluun liittyvä neuvo, jonka olet saanut?
– Leo Pusa on sanonut, että keihäänheitossa ei ikinä tarvitse halkaista kenttää ensimmäisellä heitolla. Sen neuvon ansiosta olen saanut hyviä, rentoja heittoja ensimmäisellä kierroksella. Esimerkiksi Euroopan olympiafestivaaleilla tuli vuosi sitten voittoheitto ekalla kierroksella.
Mistä haaveilet urheilun saralla?
Olympiakulta on sellainen asia, mistä haaveilee jokainen sellainen urheilija, joka oikeasti tavoittelee jotakin.
Onko sinulla ollut urheilussa idolia?
– On niitä ollut vaikka kuinka paljon. Niistä kannattaa nostaa esiin Tero Pitkämäki. Kun olin pieni, katselin, kun hän voitti Osakassa maailmanmestaruuden. Se on yksi asia, joka sai minut syttymään ja tulemaan lajin pariin.
Kun katsot videoita keihäänheiton huippunimistä, kenen tekniikka miellyttää silmää?
– Thomas Röhler tuntuu omantyyppiseltä heittäjältä. Hänellä on nopeusominaisuudet kohdallaan. Hän ei ole voimaheittäjä, vaan tulee heittoon hyvällä vauhdilla. Tykkään myös Johannes Vetteristä. Hänen heitossaan on tosi hyvä rytmitys. Myös Magnus Kirtin heitto miellyttää.
Mitä teet kun haluat rentoutua?
– Olen kotona tai kavereiden kanssa jossakin. Musiikkia tulee kuunneltua aika paljon, esimerkiksi aina koulu- ja treenimatkoilla. Siinä saa vähän ajatuksia irti. Mitä kuuntelen? Se vaihtelee fiiliksen mukaan.
Minkä kirjan luit viimeksi?
– Nimeä en muista, mutta se oli henkisestä valmentautumisesta. Juuri nyt luen Usain Boltin elämänkertaa.
Mikä leffa on jäänyt mieleen?
– KattoKassinen.
Seuraatko muita urheilulajeja?
– Korista tulee seurattua ja muita lajeja aina, kun telkkarissa on isoja urheilutapahtumia.
Paras muisto urheilun saralta?
– Euroopan olympiafestivaalien kulta on yksi sellainen, mutta hyviä muistoja tulee aina, kun on hyvän porukan kanssa kisamatkalla. Varsinkin Ruotsiottelut ja SM-viestit ovat hyviä kisoja. Niistä jää hyviä muistoja.
Mitä et tekisi mistään hinnasta?
– Lopettaisi urheilua.
Mitä arvostat muissa ihmisissä?
–Rehellisyyttä.
Millainen urheilija itse olet?
– Iloinen. Koetan tehdä asiat aina ilon kautta.
Juttu julkaistu aiemmin Spurtti News -lehdessä 2/2018