Norjan hieno menestys ja erityisesti Ingebrigtsenin veljesten sykähdyttävät juoksut Berliinin EM-kilpailuissa kairasivat syvän vaikutuksen suomalaisten penkkiurheilijoiden sydämiin. Monet nakkelivat ylävitosia Jakobin napatessa vitosen mestaruuden ja velipoika Henrikin varmistaessa kaksoisvoiton vuonomaalle.

Herkistelyyn oli aineksia myös miesten aidatun ratakierroksen jälkeen. Karsten Warholmin nuoruuden räväkkyys piristi tunnelmaa potenssiin kaksi!

Norjan nousua on hehkutettu aiheesta monet päivät. Siksi heräsi kiinnostus tutkia, miten kova Norjan kansallinen taso oikeastaan onkaan.

Ei muuta kuin Norjan liiton sivuille ja surffaus tämän vuoden miesten tilasto-osioon:

Pikamatkat eivät terävintä kärkeä lukuun ottamatta aiheuta paljon ihailua. Miesten tilaston kolmonen häviää Suomelle.

Kasilla on kova kärki, mutta 1.50 on alittanut vain pari juoksijaa. Neljän parhaan aika on painunut alle 3.40:n tonnivitosella. Vitosella on huikea kärkikaksikko, seitsemän on alittanut 14 minuuttia, mutta vain 24 juoksijan aika painunut alle 15 minuutin.

Kympillä neljä on alittanut puolen tunnin rajan, viidennen tilastoaika on 30.38.

Pika-aidoissa Norjan kärki alittaa Elmo Lakan ajan kahdella sadasosalla, kakkosen aika on sitten jo 15,15. Neljä juoksijaa on alittanut 16 sekunnin kivipyykin.

400 metrin aidatkaan ei huikean kärjen jälkeen ole kummoinen: tilastonelosen aika 54,64. Eikä tasoa ole estejuoksussakaan. Yksi norjalainen on alittanut yhdeksän minuuttia.

Korkeuden kärki 205, kuudenneksi nousee 197:n ylityksellä.  Seiväs on kärjen ansiosta parempi, mutta viides on ylittänyt vain 480.

Pituushyppy on kohtuullinen, kärkikaksikko on ponnistanut yli 750:n mutta kolmiloikassa ei ole hurraamista: ykkönen 15,34, toinen 14,89 ja vain kahdeksan kaveria loikkinut päälle 14 metriä.

Kuulantyönnössä kärki on kuin Suomessa, mutta sitten tulokset syöksyvät, kakkonen 15,48, kuudes 13,20. Kiekon kärkikaksikko on selvästi suomalaisia parempia, kärkikymmenikköön riittää tulos 41,70. 

Moukarinheitossa Norjan ennätystä korjailtiin Berliinissä lukemiin 76,86. Tilastokakkonenkin on selvästi päälle 70 metriä, mutta kolmannen tulos on 63,36 ja viidennen 57,97! Mitä pitäisi tuumata keihästilastosta? Norjan paras miesheittäjä ei ole vielä puhkaissut 68 metrin rajaa.

Mykistävää luettavaa, hiljaiseksi vetää. Mielikuville ei ole sijaa tässä tutkinnassa. Faktat on faktoja.

Kieltämättä Norja on kestävyysurheilun ykkösmaita maailmassa. Vuonon pohjasta kapuaminen tunturin huipulle vaatii muutakin kuin lintubongarin hermoja. 

Tekniikkalajit ovat sitten jotain muuta kuin on oletettu. Tasoa ei ole edes hyttysen verkkosilmän vertaa. Norjan mestaruuskilpailut tuskin vyöryttävät väkeä katsomoihin, eikä Holmenkollenin hiihtojen tapaisia telttakyliä rakenneta kentän ympäröiviin metsiin.

Mikä on arvokisamitalin merkitys?

Kun asiantuntijat toitottavat, että on otettava oppia Norjasta. Varmasti näinkin, mutta pois lukien kestomatkat ja pitkät aidat, opeista ei ole paljon kertomista edes lasten ohjaajakoulutuksen käyneille.

Laadukas kansallinen taso on myös tie kansainvälisillä kentille. Sitä vaatii myös kilpailutoimintamme.

Arvokisamitalien merkitys? Toki menestystä himoitseva kansa kaipaa kultaa ja himmeimpiäkin mitaleita. Yksi tai kaksikaan mitalia ei kuitenkaan voi merkitä aivan kaikkea suomalaisessa yleisurheilussa. Laji on paljon muutakin kuin vain kansainvälistä menestystä!

Jarmo Hakanen