Suomalaiset nuoret yleisurheilijat osoittivat hienoa asennetta sekä Györissä järjestetyissä alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa että Tampereella pidetyissä ikäluokkaa vanhempien MM-kisoissa. Nuorten kilpailusuoritukset sekä esiintyminen median edessä on saanut laajasti myönteistä palautetta.
Erityisesti urheilijoiden asenne ja tahto onnistua johtivat moniin hienoihin suorituksiin, jotka taatusti jäivät mieleen erityisesti kotikisoja Tampereella paikan päällä seuranneille, mutta myös kisoja YLE:n lähetysten kautta kotisohvilla katsoneille. Nuoret tekivät loistavaa pr-työtä suomalaiselle yleisurheilulle.
Teemu Narvi oli MM-kisojen keihäsfinaalissa toiseksi paras eurooppalainen.
,
MM-kisat ja EM-kisat kaksi eri asiaa
Yleisurheilussa on nuortenkin kohdalla nähtävissä kehitys, jonka mukaan siitä on tullut todella yksi maailman globaaleimmista urheilumuodoista, ellei jopa kaikkein globaalein. Mestareita, mitalisteja ja huipputulosten tekijöitä löytyy kaikista maanosista, jokaisesta jopa useampia. Eikä kyse ole todellakaan vain USA:sta, Jamaikasta, Etiopiasta tai Keniasta. Tässä kehityksessä Eurooppa on muuttumassa väistämättä takavuosien hallitsijasta sivuosan esittäjäksi. Jopa kenttälajeissa.
Tampereen kisojen mitalitilaston kymmenen parhaimman maan joukkoon ylsivät Euroopasta vain Iso Britannia (5.) ja Saksa (9.). Kansakuntien pistetaulukossa kymmenen parhaan kansakunnan listalta löytyy edellä mainittujen ohella vain Ranska (10.).
Suomen saalis Tampereella oli yksi hopea ja neljä pistesijaa. Mitalitilastossa tuo riitti 26:een sijaan ja pistetilastossa 32:een sijaan. Kun tarkastellaan pelkästään eurooppalaisten keskinäisiä tuloksia oletuksella, että kisat olisivat olleet EM-kisat, saaliinamme olisi ollut kolme hopeamitalia ja 12 pistesijaa.
Arvio on tehty niissä lajeissa, joissa suomalaisurheilija ei esiintynyt finaalissa, alku- ja välierien tai karsinnan perusteella. Tuolta osin lopputulos on toki jossain määrin spekulatiivinen.
Huomioitavaa on sekin, että MM-kisoissa pistesijat olivat sijoja kuusi-kahdeksan, mutta ”EM-kisoissa” pääosin sijoja neljä-viisi. Näillä suorituksilla Suomi olisi EM-mitalitaulukossa sijoittunut sijalle 11 ja pistetilastossa sijalle 15.
Leveelahden hopean ohella ”EM-hopean” olisivat napanneet Teemu Narvi sekä Kiira Väänänen, jotka MM-kisassa sijoittuivat sijoille kuusi ja kahdeksan. Erityisen yllättävää oli naisten moukarin tilanne, jossa kahdeksan parhaan heittäjän listalla oli ainoastaan yksi eurooppalainen Väänäsen ohella.
Györissä kisanneen nuoremman ikäluokan saalis oli neljä mitalia ja seitsemän pistesijaa. Näissä kisoissa Suomi sijoittui mitalitilastossa 17:ksi ja pistetaulukossa sijalle 14. Merkille pantavaa on, että pistetaulukossa Suomi oli paras Pohjoismaa.
Olen kohtuullisen varma, että ainakin lähes jokaiselle mitali- tai pistesijan saavuttaneelle urheilijalle jäi merkittävästi nälkää tulevia vuosia ajatellen. Pistesija voi oikein otettuna antaa uralle uskomattomasti potkua ja tarjota aikuisikäluokkaan siirryttäessä jopa paremmat lähtökohdat kuin 17-vuotiaiden ikäluokan mestaruus.
Kaikki riippuu toki siitä, kuinka henkilökohtainen valmentaja osaa urheilijaa urheilijan lähipiirin ohella kasvattaa. Aina kannattaa muistaa, että kansainvälinen huippumenestyskään nuorten ikäluokassa ei takaa menestymistä aikuisten arvokisoissa. Ei se toki estekään voi olla, jos asiat osataan oikein hoitaa.
,
Viivi Lehikoinen on yksi niitä Kalevan kisojen nuoria onnistujia, joka oli mukana 19-vuotiaiden MM-kisoissa ja kilpailee myös yleisen sarjan EM-kisoissa.
,
Nuoret Kalevan kisoissa
Kalevan Kisoissa loistivat erityisesti naiset. Ja kuten odottaa sopii, nuoret neidot pärjäsivät sielläkin erinomaisesti. Vielä 17- tai 19-vuotiaiden ikäluokkaan kuuluvat naiset ottivat Jyväskylässä yhden mestaruuden, yhden hopean ja kuusi pronssia. Vanhimmassa juniori-ikäluokassa eli 22-vuotiaissa kilpailevien tuloksena oli kolme mestaruutta ja kahdeksan hopeaa.
Miesten puolella kahden nuorimman ikäluokan saldo oli kolme hopeaa. Sen sijaan 22-vuotiaiden mitalimäärä oli komea: seitsemän kultaa, neljä hopeaa ja seitsemän pronssia.
Berliinin EM-joukkueessa on tätä kirjoitettaessa 40 urheilijaa. Heistä kolme kuuluu 19-vuotiaiden ikäluokkaan ja kymmenen 22-vuotiaiden ikäluokkaan. Nämä urheilijat eli kolmannes joukkueesta ovat selkeästi vasta matkalla kohti parhaita tuloksentekovuosiaan. Yli 30-vuotiaita mukana on seitsemän ja loput urheilijat eli puolet joukkueesta ovat 23-27-vuotiaita. Joukkueen keski-ikä lienee n. 25 vuotta eli varsin sopiva.
Myös sukupuolijakauma on varsin tasapuolinen, sillä Berliinissä kisaa tämän hetken näkymien mukaan 19 naista ja 21 miestä. Eli käsitys yhdestä Suomen tasa-arvoisimmasta urheilumuodosta vain vahvistuu näilläkin lukemilla.
Jännittäviä kisahetkiä kaikille!
Ahti Arokallio,
Observoija periferiasta