Keskimäärin neljänkymmenen vuoden takaiset kymmenottelun kilpakumppanit kokoontuivat Jyväskylän Kalevan kisoissa. Monille kohtaamiset olivat ensimmäisiä sitten viimeisten Kalevan kisojen kilpailukokemusten. 

Idea ex-kymmenottelijoiden yhteen kokoamiselle syntyi viime kesänä Seinäjoen Kalevan kisoissa, kun meistä kaksi, Sauli Pollari ja Pauli Huuskonen olivat törmänneet toisiinsa. Luisteluliiton toiminnanjohtajan tehtävästä pari vuotta sitten eläköitynyt Pollari kokosi osoitetiedot kevään aikana ja hoiti kutsut Jyväskylään. 

Ymmärrettävistä yhteensattumista johtuen kaikki kutsutut eivät paikalle päässeet. Gradian seminaaritiloissa vietettiin rattoisa puolitoistatuntinen Antti Haapalahden, Pauli Huuskosen, Esa Jokisen, Roger Kanervan, Olli Käenniemen, Kari-Pekka Laxin, Jarmo Mäkelän, Sauli Pollarin ja Teijo Pynnösen kesken. 

Jutustelu käynnistyi johdantokierroksella, jossa kukin paketoi lyhyesti elämänkulkuaan sekä urheilu-uran jälkeisiä urheilusiteitään. Ymmärrettävästi kommentoitiin valtakunnan yleisurheilun tilannetta verraten nykypäivää joukon omaan aktiivi-aikaan. 

Tyttöjen ja naisten yleisurheilun vahva myötätuuli ei ollut jäänyt keneltäkään paikalla olleelta  huomaamatta. Tämän tilaisuuden näkökulmasta sen konkretisoi Jyväskylän Kalevan kisojen seitsenottelu, joka oli yksi nelipäiväisen kisarupeaman sykähdyttävimmistä kilpailuista. 

Yllättävän monella takavuosikymmenten gladiaattorilla oli tiedossa Janne Lahtisen ja kumppaneiden Pajulahteen kuluvan harjoitusvuoden alussa organisoima moniottelijoiden leiritys, josta on kiirinyt myönteistä palautetta. Nykyisin pääsiäisenä järjestettävä moniotteluiden karnevaali on jatkossa osa leiritystä. Myös lajikarnevaali on Liikuntakeskus Pajulahdessa.

Keskustelua käytiin siitäkin, miten nyt toteutettu yhteistapaaminen saa jatkoa. Esillä olivat muun muassa ajatus olla apuna nykyisille moniottelijoille ja heidän valmentajilleen, sitoa tähän käytäntöön myös myöhempien vuosikymmenten kymmenotteluaktiiveja sekä rakentaa Kalevan kisoista vakiintunut kokoontumisajo myös entisille kymmenottelijoille. 

Kahden keskuudestamme poistuneen voimahahmon, Johannes Lahden ja Antero Laihon muistoksi vietettiin hiljainen hetki. Pekka Suvitie valitteli poissaoloansa tilaisuudesta lähettämällä kilpakumppaneilleen kymmenotteluaiheisen oheisen runon:

Rakkaus kymmenotteluhun mielelläni siitä puhun. Tiedossa on kaiken aikaa, ottelussa kummaa taikaa.

Urheilusta jos nyt lähden, ottelulle annan tähden. Lujanpuoleinen on duuni tietää lihakset ja luuni.

Aamuyöstä nousee jätkä, oottaa satasen jo pätkä. Kun on juostu neljäsataa kuukin taivaalla jo mataa.

Toinen aamu särkee, jalat ylös taas tai karkaa kalat. Aidat on kuin painajaista, miksen tätä hommaa laista.

Minuutteja vielä viisi, piina päättyy, paratiisi. Iltamyöhä huokaa, jehut helvetti vei viime mehut.

Rytmi notkeus ja voimaa, meininki on tosi roimaa. Pitkäjänteisyys ja transsi, kaikki sujuu niin kuin tanssi.

Adonikset kenttiemme mitä teette – ottelemme. Kymmenottelijan kroppaa nainen katsoo, henki stoppaa.

Nuppi toimii, pelaa jalat, siinä ottelijan salat. Maestro energiankäytön hallitsee myös kropan täytön.

Taitoa ja ketteryyttä, pitkää pinnaa, kestävyyttä. Tuntee monipuolisuuden, aina löytää haasteen uuden.

Kamppailuthan muovaa meitä, kunhan emme kesken heitä. Taistelua monta tässä sisällä on elämässä.

Ottelija outo kyyhky, herkkä kyllä, muttei nyyhky. Jalokivi hiottavana, harjoittelu avainsana.

Teksti: Jarmo Mäkelä, runo: Pekka Suvitie