Ratakelaajat Henry Manni ja Amanda Kotaja saavuttivat viime kaudella paljon, mutta halusivat silti muutosta valmennukseensa. EM-kesää kohti kumpikin valmistautuu uuden valmentajan opein sekä harjoitteluunsa muutoksia tehneenä.
Manni löysi uuden valmentajan omasta seurastaan Länsi-Uudenmaan Urheilijoista, kun pitkän linjan yleisurheiluvalmentaja Juha Heinänen otti tehtävän innolla vastaan.
Ensimmäistä kertaa vammaisyleisurheilijaa valmentava Heinänen on kysynyt ja kyseenalaistanut, mikä on ollut Mannin mieleen. Aiemmasta harjoittelusta moni hyvä asia on säilytetty, mutta paljon on laitettu uusiksi.
– Harjoittelun jaksotus on tehty fiksummin ja monipuolisemmin. Tykkään, että joka ikinen treeni mitä tehdään, hänellä on vahva visio siitä, että miksi tehdään. Hän analysoi ja miettii paljon. Voimaharjoitteluun tullut uusia liikkeitä. Paljon sellaisia asioita, jotka ovat vammattomille itsestäänselvyyksiä, mutta joista olen ajatellut, ettei vammaisurheilija pysty, Manni kertoo.
Hän on tiiminsä kanssa perehtynyt huolellisesti myös kelausasentoonsa. Kävi ilmi, että Mannin istuma-asento kaipasi muokkausta, sillä se oli ollut hänen vammansa kannalta huono.
– Kaikki elementit olivat pielessä, Manni naurahtaa.
Tiiminsä kanssa hän on vienyt monta asiaa entistä ammattimaisemmaksi ja tiivistänyt yhteistyötä vaikkapa fysioterapeuttinsa ja valmentajansa kesken. Muuten yksityiskohtien kehittäminen on tarkoittanut muun muassa oman laktaattimittarin hankkimista.
– Jos niitä tekee vain joskus KIHU:n kanssa, ne ovat niin yksittäisiä piikkejä. Nyt saamme mitattua laktaattia oikeissa treeneissä ja kisoissa, ja sitä kautta saadaan testauksesta enemmän hyötyä, hän kertoo esimerkin.
Hän on myös tehnyt harjoittelua yhdessä LUU:n juoksijan Mikke Jaakkolan kanssa, ja pitää sitä hyvänä vaihteluna pelkästään kelaajien kanssa tehtäviin treeneihin. Manni puhuu muutoksista innostuneesti. Hänellä on tunne, että kehitystä on tullut, ja siitä kertovat testitkin.
– KIHU:n tulosten pohjalta vuoden takaisesta oli menty eteenpäin tosi paljonkin.
Lohjalainen on tullut tunnetuksi laajan matkavalikoiman urheilijana, mutta siinäkin hän priorisoi jatkossa tarkemmin. EM-kilpailuissa on vielä ajatuksena vetää useampikin matka.
Ennen EM-kilpailuja Mannilla on edessään muutosten talven jatkoksi muutosten kesä, sillä hän kilpailee kansainvälisesti huomattavasti aiempaa enemmän. Siinä missä hänkin on avannut kilpailukautensa toukokuun lopussa Sveitsissä, hän kilpailee nyt jo 18. –20. toukokuuta Italian Rietissä parayleisurheilun gp-kilpailuissa.
Jussi-Pekka Kurttii on valmentanut Amanda Kotajaa helmikuun alusta asti.
,
Kotaja: ”Oli aika rohkeaa hakea valmentaja, joka ei ole ollut yleisurheilun kanssa tekemisissä”
Maailmanmestari Amanda Kotaja ei löytänyt uutta valmentajaa yhtä sujuvasti kuin Manni, mutta kun Jussi-Pekka Kurtti lopulta sattumien kautta löytyi, yhteistyö on ollut ilo. Kurtti on valmentanut Kotajaa helmikuun alusta asti, mutta jo lyhyessä ajassa muutokset ovat olleet kelaajan mieleen.
– Jussilla on paljon kokemusta jääkiekosta, salibandysta ja kamppailulajeista. Oli minulta aika rohkeaa hakea valmentaja, joka ei ole ollut yleisurheilun kanssa tekemisissä, mutta se oli se, mitä tarvitsen. Tarvitsin uutta näkemystä, Kotaja sanoo.
Hän on toistaiseksi huolehtinut kelausharjoittelustaan itse, sillä Kurtti on toiminut ainakin toistaiseksi vain fysiikkavalmentajana. Kaikesta kuulee, että Kotaja on innoissaan. Hän kokee, että koko harjoittelusta on tullut ehjempi paketti. Kurtin osaamisesta on ollut apua myös ruokavalioon, hyvinvointiin ja palautumiseen, mutta ennen kaikkea harjoitteluun itsessään.
– Treenit on muuttuneet ja olen saanut paljon lisää motivaatiota. Treeneissä rytmitys on ollut erilainen. Perusasia on, että fysiikkatreeneissä lähdetään heikkouksien kautta, ja yritetään saada heikkoudet vahvemmiksi, että tulen kokonaisuudessa fyysisesti valmiimmaksi ja vahvemmaksi.
Kotaja suuntaa ensi viikolla Malagaan leirille Mannin kanssa. Se on mieluisaa vaihtelua yksin treenaamiseen. Kilpailukausi alkaa toukokuun lopussa Sveitsissä, mutta odotukset eivät ole vielä suuret.
– Sveitsin kisat ennen kaikkea näyttävät meille, missä vaiheessa ollaan ja mitä pitää tehdä. En hirveän kummoisia tuloksia odota, mutta totta kai aina on kivaa mennä kovaa. En tiedä, katsotaan mitä sieltä tulee, Kotaja sanoo hymyillen.