Elokuiset EM-kilpailut Berliinissä ovat mielessä ja kuuluvat puheissa, kun aituri Viktor Kantele ja pikajuoksija Willem Kajander harjoittelevat valmentajansa Lars Fagerholmin johdolla Porvoon Kokonniemen urheiluhallin voimailutiloissa.
– Hallikausi kertoi, että minulla on ihan täydet mahdollisuudet rikkoa EM-raja. Se vaatii pientä petrausta kevään ja kesän mittaan ja hyvät kelit, Kantele sanoo.
Kantele, 21, puhuu 110 metrin aitojen EM-tulosrajasta, joka on 13,85. Oma ennätys on 14,16, joten kirittävää on. Talvella 60 metrin aitojen ennätys putosi 7,98:aan ja sileä 60 metriä kulki 6,95.
– Isoin asia aitajuoksussa talvella oli siirtyminen alkusileällä kahdeksasta seitsemään askeleeseen. Kahdeksalla ajauduin liian lähelle aitoja, Kantele sanoi.
– Myös nopeus kehittyi talvella, joten oikeassa suunnassa ollaan.
Kajander, 21, näkee, että ennätysvauhti 100 metrillä heti alkukesän kilpailuissa saattaisi avata oven 4 x 100 metrin viestin maajoukkueeseen ja EM-kisoihin.
– Puolassa viime kesänä, kun juostiin EM-kisoissa viestipronssia, tunnelma ja tiimihenki viestijoukkueessa ja koko EM-joukkueessa oli niin upea, että haluan olla messissä myös jatkossa, Kajander hehkuttaa.
Hän viittaa 22-vuotiaiden EM-kilpailuihin Puolan Bydgoszczissa, jossa hän oli Oskari Lehtosen, Samuli Samuelssonin ja Aleksi Lehdon kanssa juoksemassa Suomelle EM-mitalia.
– Viestijoukkueen paikkaa tavoittelen kesällä. Se tarkoittaa, että 100 metriä pitää juosta alle 10,50:n. Veikkaan, että ensi kesänä Suomessa on 100 metrillä äärimmäisen kova taso, Kajander ennustaa.
Oma ennätys on 10,66 ja hieman yli kaksi metriä sekunnissa hönkineessä myötätuulessa matka on kulkenut 10,51.
,
Kantele: Se 2016 viesti oli tosi iso juttu
Viestijuoksu on yksi työkaluista, jolla valmentaja-Fagerholm on rakentanut Porvoon Akilleksen Power-valmennustiimiään ja luonut ryhmähenkeä. Se on saanut ex-jääkiekkoilija-Kanteleen, ex-jalkapalloilija Kajanderin ja monet muut pysymään mukana poikavuosista lähtien. Tiimissä on nyt kymmenen urheilijaa.
– Treeniryhmä on innostava ja kannustava. Jos yksin tarpoisin, en venyisi samaan, mutta nythän tässä on pakko näyttää Willemille, että kuka on kuka, Kantele veistelee.
– Meillä on sellainen viha-rakkaus –suhde. Välillä vähän potkitaan nilkkaan ja sitten taputetaan selkään, Kajander jatkaa ryhmänhengen kuvailua huumorilla höystettynä.
Yksi ryhmän merkkipaaluista oli toissa vuoden 4 x 100 metrin viestinjuoksun Suomen mestaruus joukkueella Kantele, Kajander, Victor Fagerholm ja Lauri Tuomilehto. Samat juoksijat uusivat mestaruuden viime kesänä.
– Se 2016 viestimestaruus oli tosi iso juttu. Tuli ihan yllätyksenä itselleni, että oltiin noin kovia, Kantele tunnustaa.
Kantele: Bryggaren SE on unelma
Ilman viestimestaruuksia ja muita onnistumisia Kanteleen into ajaa useita kertoja viikossa kotoaan Loviisasta 90 kilometrin matka Helsingin Liikuntamyllyyn harjoituksiin, ei ehkä olisi samaa luokkaa kuin se nyt on.
Aituri harkitsee treenimatkan lyhentämistä muutamalla Porvooseen, sillä halu harjoitella ja kehittyä on kova.
– Sen jälkeen, kun pääsin armeijasta, olen vain urheillut. Ajoin taksikortin, mutta olen ajanut taksia vain silloin tällöin rahan takia, Kantele sanoo.
Urheilu-uraansa juoksija haluaa ajatella vuosi kerrallaan.
– Arto Bryggaren Suomen ennätys on unelma, mutta vuosi kerrallaan mennään ja koetetaan kehittyä. Jos ensi kesänä pääsen alle 14 sekunnin ja 13,85:n tuntumaan, tuo aika voi seuraavana kesänä olla jo tavaramerkki, Kantele arvioi.
– Viime kesä oli käytännössä ensimmäinen, kun juoksin miesten aitoja. Siihen tarvitaan vielä varmuutta. Teknisesti aidan ylityksessä on paljon tekemistä, jotta pystyn ponnistamaan tarpeeksi kaukaa ja pääsemään aidan jälkeen tarpeeksi lähelle sitä. Nyt liidän liikaa.
,
– Treeniryhmä on innostava ja kannustava, Viktor Kantele sanoo.
,
Kajander: 200 metrillä tärkeä rooli
Kajanderille hallikausi jätti hyvän maun suuhun. Hän pudotti hallissa 200 metrin ennätyksensä 21,69:ään, joka oli juoksijalle yllätys.
– En ole hallissa juossut koskaan hyvin 200 metriä. Entinen ennätyskin oli joku 22,32, ja nyt meni talven avauskisassa 21,71. Kun tulosta peilaa ulkoratojen ennätykseen 21,54, hallitulos kertoo, että nopeuskestävyystaso on korkealla, jopa kehittynyt.
Kajanderin mukaan maksiminopeus oli talvella hyvä, mutta kun 60 metrin lähtö ja kiihdytys tökkivät, ennätys ei parantanut. Kauden paras oli 6,87.
Kesän kisoissa 100 metriä on päämatka, mutta 200 metriä on tukevasti mukana.
– Viime vuonna tehtiin virhe, kun mietittiin, että 100 metrillä olisi realistiset mahdollisuudet 22-vuotiaiden EM-kisoihin, eikä juostu alkukesästä 200 metriä, Kajander sanoo.
– 200 metriltä saa sitä nopeuskestävyyttä, jotta 100 metrin lopussa tarvitaan. Se on tärkeä palanen siinä, että 100 metrin viimeinen 20 metriä kulkee.
Pitkä askel ja kimmoisuus ovat Kajander omia vahvuuksia, tosin enemmän hän löytää juoksustaan kehityskohteita.
– Se, että olen tullut fudiksesta, näkyy vielä juoksussa. Keho kiertää ja tekee sivuttaisliikettä. Sen kun saisi suoristettua.
,
