Harmaakorpi: Vahvat seurat yleisurheilun elinehto

Harmaakorpi: Vahvat seurat yleisurheilun elinehto

Yleisurheilu kiinnostaa suomalaisia myös jatkossa, jos menestystä riittää. Sen pohjaksi tarvitaan vahvaa seuratoimintaa, arvioi Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi.

– Meillä on tällä hetkellä 110 nuorten maajoukkueurheilijaa, jotka tulevat 72 eri seurasta. Yleisurheilu on siis edelleen koko Suomen laji, Harmaakorpi muistuttaa.

Tuon tilanteen säilyttäminen on Harmaakorven mukaan lajin menestykselle kaikki kaikessa.

– Yleisurheilussa aivan absoluuttiselle huipulle tähtäävien joukko ei voi olla mahdottoman suuri, mutta leveät hartiat siihen tarvitaan. MM- ja olympiamitalitason lahjakkuuksia ei per sukupolvi synny suuria määriä, joten toiminnassa pitää olla paljon nuoria, Harmaakorpi sanoo.

– Kun tämä on turvattu, kysymys on lähinnä siitä, miten lahjakkuudet saadaan riittävien tukitoimien piiriin. Siinä tulevat vastaan käytössä olevat resurssit.

Resurssikeskustelun Harmaakorpi laajentaisi koskemaan tapaa, jolla suomalainen yhteiskunta mieltää ja tukee kilpa- ja huippu-urheilua.

– Halutaanko Suomessa urheilumenestystä? Tämä on koko yhteiskunnan kysymys.  Uskon, että kaikki lajiliitot tekevät varmasti parhaansa käytössä olevilla resursseilla, mutta meillä on vain muutama laji, jossa isompi joukko urheilijoita voi tienata elantonsa, Harmaakorpi muistuttaa.

Harmaakorpi muistuttaa, että liiton vääntövoima yhteiskunnan mitassa on pieni.

– Esimerkiksi nuoren niin sanotun tuplauran rakentamisessa, eli urheilun ja opiskelun yhdistämisessä yhteiskunnan palikat eivät ole kohdallaan.

 Harmaakorvelle aihe on tuttu. Työssään Lahden Ammattikorkeakoulun väliaikaisena rehtorina hän on ollut rakentamassa oppilaille mahdollisuuksia urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. 

– Myös elinkeinoelämä pitäisi saada vahvemmin mukaan urheiluun ja luomaan uusia toimintamalleja, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi tehokkaan harjoittelun ja työnteon.

”Minun aikani isot uudistukset tehty”

Urheiluliitossa on kuluneen vuoden aikana uusittu liittojohtoinen valmennusjärjestelmä, koottu juoksutapahtumat Helsinki City Running Day –tapahtumaksi ja perustettu keväällä myyntiin keskittyvä liiketoimintayksikkö, jolla haetaan yleisurheilutyöhön lisäresursseja. 

– Minun aikani isot uudistukset on nyt tehty, mutta näen, että uudistusten linjalla täytyy jatkaa tulevaisuudessa, viimeistä kauttaan Urheiluliittoa vetävä Harmaakorpi sanoo.

Tehtyjen toimien tuloksia Harmaakorpi odottaa mielenkiinnolla.

– Valmennusjärjestelmän muutos on pitkän tähtäyksen projekti. Ensi kesä antaa jo viitteitä, miten se on onnistunut.  Sellainen jännityksen tytinä on ilmassa. Joko Berliinin EM-kisoissa tulisi selkeästi parempaa menetystä ja vielä aika laajalla lajirintamalla niin aikuisten kuin nuorten tekemänä.

Tampereella heinäkuussa järjestettäviin junioreiden MM-kisoihin Suomi lähettää kilpailukykyisen joukkueen. Harmaakorpi näkee, että nuorille tärkeintä kahmia on MM-areenalta oppia ja arvokisakokemusta.

– Meillä on urheilijoita, jotka voivat taistella mitalista Tampereella, mutta mitaliin vaaditaan täydellinen onnistuminen. 19-vuotiaiden MM-kilpailut on erittäin kovatasoinen kilpailu, Harmaakorpi sanoo.

Oy seuran tueksi myyntityöhön

Seurojen ja liiton välinen yhteistyö on Harmaakorven mukaan kehittynyt hyvään suuntaan.

– Kuilua on pienennetty. Sitä työtä pitää jatkaa, ehkä myös tehtävien siirroilla liitolta seuroille. Suurin huoli minulla seuratoimintaan liittyen on varainhankinta. Alueellisessa varainhankinnassa pitäisi etsiä rohkeasti uusia toimintamalleja, Harmaakorpi sanoo.

– Joukkuelajit ovat menneet aika pitkälle osakeyhtiöpohjaisiksi, mutta yleisurheilussa siihen ei pidä mennä. Sen sijaan seuratoiminnan rinnalle voisi ehkä rakentaa jotakin sen tapaista. Seura- ja jonkinlaisen yritystoiminnan yhdistämisellä voitaisiin ehkä paremmin hyödyntää alueellista sponsoritoiminnan potentiaalia paremmin kuin nyt tehdään. 

Esimerkkinä Harmaakorpi esittää mallin, jossa seura hankkii paikkakunnalta rahoittajia ja perustaa Oy:n, joka tekee kolmikantasopimuksen seuran, liiton ja Oy:n kesken, ja keskittyy seuran tekemän yleisurheilun myyntityöhön. Sopimuksella varmistetaan, että tulot ohjautuvat yleisurheilutyöhön.

– Voisiko tällaisia yrityksiä olla Suomessa enemmänkin ja voisiko niillä olla yhteistoimintaa? Toimintamalleja on varmasti monenlaisia. Totuus on kuitenkin se, että useimmissa seuroissa keskitytään urheilutyöhön, ei bisnekseen, Harmaakorpi sanoo.


harmaakorpi_vesa_nuorisovalmentajatutkinolla-1.jpg

Vesa Harmaakorpi kävi toissa vuonna päivittämässä valmennustietojaan käymällä läpi sadan tunnin mittaisen nuorisovalmentajatutkinnon.

,

Mielekäs tapaa maksaa kunniavelka

Lahden Ammattikorkeakoulussa tällä erää työskentelevä Harmaakorpi on taustaltaan innovaatiojärjestelmiin erikoistunut tuotantotalouden professori Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Uuden kehittäminen on tuttua, mutta yleisurheilun uudistamiseen urheilumuotona hän suhtautuu varauksella.

– Yleisurheilu on tulosurheilua ja näkisin aika harmillisena, jos Kalevan kisojen tai kansainvälisten arvokisojen tapaisia kilpailua alettaisiin muutella. Jännityksellä ja hämmennyksellä vallassa odotan esimerkiksi, mitä Euroopan olympialaisten yleisurheilukokeilu tuo tullessaan, Harmaakorpi sanoo. Hän viittaa Euroopan olympialaisissa Minskissä 2019 käytävään yleisurheilukilpailuun, joka on joukkuekilpailu ja toimii pudotuskilpailun tapaan. 

– En halua estää kokeiluja. Jos mitään ei koskaan kokeile, sekään ei ole hyvä ja yleisurheilun pitää myös uudistua, mutta sen kova ydin on minusta kunnossa. Eri asia ovat asiat siinä ytimen liepeillä. Minusta esimerkiksi Timanttiliiga ei ole kovin onnistunut kilpailumuoto. Ilmaan heitetty ajatus suurkaupunkien välisistä kilpailuista drafteineen on tutkimisen arvoinen.

Pikajuoksijana omalla aktiiviurallaan kilpailut Harmaakorpi katsoo, että seura ja järjestätyössä hän on maksanut kunniavelkaa saamistaan kokemuksista.

– Urheilun aika on parasta aikaa ihmisen elämässä. Minulle se oli niin hyvää aikaa vastoinkäymisistä huolimatta, että seura- ja liittotason järjestöelämä on ollut kunniavelan maksamista. Mielekästä sellaista, kun olen ollut tarjoamassa muillekin mahdollisuuksia elää urheilijan elämää.