Joulun ja vuodenvaihteen tienoon Suomessa harjoitellut puolimaileri Ville Lampinen tietää mitä odottaa, kun kolmas hallikausi Villanovan yliopiston paidassa pyörähtää käyntiin kuluvan kuun puolivälissä.

– Minulla on hallikaudesta aika samanlainen ajatus kuin ennenkin. Täytyy yrittää saada itsestään paras irti, vaikkei hallikisoihin ole ihan täyttä panostusta, Lampinen sanoo.

– Pitää yrittää vetää kisoja hyvinä harjoituksina ja koettaa menestyä koululle tärkeissä kisoissa. Oma tähtäin on selvästi enemmän ulkoradoilla.

Kun Yhdysvaltain yliopistojen hallisarja alkaa, 800 ja 400 metrillä viihtyvälle Villanovan juoksijalle on tarjolla kisoja jokaisessa viikonvaihteessa aina helmikuun lopulla Staten Islandilla New Yorkissa käytäviin konferenssin mestaruuskisoihin asti.

– Ihan kaikkia tarjolla olevia kisoja ei voi juosta. Minulla kilpailut painottuvat 800 metrille, mutta juoksen yleensä kasin jälkeen myös 4 x 400 metrin viestin, Lampinen sanoo.

Jos Lampisen juoksu kulkee riittävän hyvin, talven kilpailut päättyvät vasta maaliskuussa yliopistojen hallimestaruuskisoissa Texasissa.

Lisää kilometrejä ja kestävyyttä

Villanovassa Lampinen harjoittelee sprinttiryhmän valmentaja Anthony Williamsin ja yliopiston päävalmentajan, irlantilaisen ex-huippujuoksijan Marcus O´Sullivanin johdolla.

Viime kaudella Lampinen viiletti Penn Relays –kilpailun kestävyysjuoksuviestissä 800 metrin osuuden 1.47,81, mutta soolojuoksuna 1.49,70 jäi yliopistokauden parhaaksi noteeraukseksi. Koko kilpailukauden paras 800 metrin tulos oli elokuussa Britanniassa juostu 1.48,85.

Yliopistokauden jälkeen Lampinen arvioi, että peruskestävyysharjoittelu jäi ehkä liian vähiin. Viime syksystä lähtien sen osuutta harjoittelussa on hieman kasvatettu.

– Kävin siitä syksyllä neuvotteluja valmentajien kanssa ja se tuotti jotakin tuloksia. Sitten tein myös omia ratkaisuja, eli juoksin omia aamulenkkejä ja tein pidempiä verryttelyitä. Niistä tuli vähän lisää kilometrejä, Lampinen sanoo.

– Kaikkiaan sanoisin, että syksy oli aika perustreeniä. Pidin alkuun kolmisen viikkoa ylimenokautta ja aloittelin sitten pikkuhiljaa harjoittelun. Kilometrejä tuli jonkun verran enemmän kuin edelliskaudella, mutta ei voi puhua mistään suuresta lisäyksestä.

EM-rajan kimppuun heti alkukesästä

Syystalven mittaan Lampisen, 23, ainoa pieni huolenaihe on ollut nilkkavaiva, joka saatiin hoidettua Suomessa.

– Se vaivasi vähän tuossa syksyn lopussa, kun olin lähdössä Suomeen. Se löi vähän epävarmuutta, mutta joulun aikaan sain tehtyä ihan hyviä treenejä, Lampinen sanoo.

Mistä oli kyse?

– Nilkka oli vähän lukossa. Sitä availtiin Suomessa ja se saatiin ihan hyvin auki. Se on nyt parempi, mutta itsellä on vielä vähän epävarma fiilis noista ensimmäisistä hallikisoista, onko sellaista kisakykyä. Toisaalta niitä kisoja kyllä riittää, Lampinen miettii.

Elokuun alussa Berliinissä käytävät EM-kilpailut ovat Lampisen kauden tavoitteiden joukossa, mutta tällä haavaa hän ei niitä mieti. EM-tulosraja 800 metrille on 1.47,60, kun oma ennätys on 1.48,44.

– Ajatuksena on mennä kausi kerrallaan. Ensin hallikausi, sitten yliopistojen ulkoratakausi. Villanovan valmentajat haluavat ajatella, että pääsy yliopistojen mestaruuskisoihin kesäkuussa on päätavoite. Se on hyvä tavoite. Jos sinne pääsee, EM-tulosraja on silloin tehtynä, Lampinen sanoo.

Lampisen ja hänen kotimaisen valmentajansa Pekka Nurmen ajatuksena on, että EM-rajan kimppuun käydään Yhdysvalloissa heti ulkoratakauden alussa, ellei tulosraja mene jo hallikaudella.

– Jenkeissä olosuhteet ovat alkukesästä paremmat kuin Suomessa. Odotan, että parhaat ajat tulisivat heti jenkkien ulkoratakisoissa, jolloin yliopistomestaruuskisojen jälkeen voisi pitää harjoitusjakson ja tähdätä toivon mukaan EM-kisoihin, Nurmi kiteyttää kaksikon toiveen.