Kuortaneen Urheiluopistolle syntynyt keihäsmaajoukkueen harjoituskeskus, tiivis kotimaan leiritys, suorituskyvyn aiempaa tarkempi testaus ja seuranta ovat keskeiset osat keihäänheiton maajoukkuesuunnitelmaa, jolla lajin tasoa kehitetään.
– Maajoukkueohjelmalla luodaan urheilijoille toimintaympäristö, joka antaa mahdollisuuden ammattimaiseen harjoitteluun. Urheilijan arjessa on silloin oikeat olosuhteet, valmennus ja tukipalvelut, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) keihäänheiton valmentaja Petteri Piironen.
Maajoukkueohjelmassa vanha idea keihäskommuunista, eli urheilijoiden yhteisasunnosta harjoittelupaikkojen kupeessa, on jalostettu Kuortaneen Urheiluopiston kanssa neljän huoneen harjoituskeskukseksi. Se on läpi vuoden SUL:n keihäänheiton kärkivalmennusryhmien majoitustilana.
– Urheilijoilla on nyt mahdollisuus maksuttomaan leirinomaiseen harjoitteluun Kuortaneen valmennuskeskuksessa, joka ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Urheilija voi pitää intensiivileirejä silloin kuin se hänelle sopii, Piironen sanoo.
Keihäsmaajoukkue valmistautuu Matti Luomalan johdolla kestävyystestiin. Ohjelmassa on 5 x 800 metrin nousevalla vauhdilla.
,
Kotimaan leirejä 6-7 viikon välein
Kuortaneen tilat ovat maksutta SUL:n maajoukkueryhmien ja harkinnanvaraisesti myös Nuorten maajoukkueurheilijoiden sekä heidän valmentajiensa käytössä. Niin sanotun Haastajaryhmän urheilijat voivat käyttää keskusta, jos tilaa on.
– Toiveena on, että urheilija pitää leirit valmentajansa kanssa. Jos se ei ole mahdollista, Kuortaneella on apuna SUL:n valmentaja, Piironen sanoo.
Harjoituskeskuksen ympärille on rakennettu tiivis leiritysohjelma. Se kokoaa kärkiurheilijat Kuortaneelle 6-7 viikon välein. Leireillä tehdään fysioterapeutin ja tarvittaessa lääkärin tarkastus, suorituskykymittaukset ja käydään läpi harjoittelun edistymistä.
– Ajatuksena on, että urheilijan tekemistä monitoroidaan yksityiskohtaisemmin kuin tähän asti. Jos epäkohtia löytyy, niihin voidaan vaikuttaa. Jos halutaan huipulle, se edellyttää tiettyä vaatimustasoa urheilijan suorituskyvylle ja elämänhallinnalle, Piironen sanoo.
– Urheilijan toiveiden mukaan leirien yhteydessä tehtävään seurantaan voidaan tehdä lisäyksiä vaikkapa ravintoon liittyvistä asioista.
,
Jami Kinnunen sai vinkkejä fysioterapeutti OMT Peter Halénilta.
,
Suorituskyvyn kartoituksella liikkeelle
Maajoukkuesuunnitelman toteutus käynnistyi Kuortaneella kolmen päivän leirillä. Sen aikana heittäjät urakoivat läpi kattavan testipatterin, jolla selvitettiin kunkin tämänhetkisiä fyysisiä valmiuksia.
– Hyppyvoimatesteillä tutkittiin räjähtävän voiman kapasiteettia, reaktiivista tehontuottoa ja syklistä reaktiivista tehontuottoa. Lisäksi jalkaprässillä mitattiin maksimaalista ojennusvoimaa alaraajoista ja voimantuoton nopeutta, kertoo Kuortaneen valmennuskeskuksen testaaja Matti Luomala.
KIHU:n asiantuntijan Simo Ihalaisen johdolla selvitettiin voimantuoton kannalta optimikuormia perusvoimaharjoitteluun. Urheilijat juoksivat myös peruskestävyystestin, jossa selvitettiin maksimihapenottoa sekä laktaattimittausten perusteella aerobinen ja anaerobinen kynnystaso.
,
Viime kesän nilkkaoperaatiosta hyvin kuntoutunut Joni Karvinen pudotushypyssä valmentajansa Olavi Parjasen kanssa. Testillä selvitettiin reaktiivista tehontuottoa.
,
Vain terve urheilija menestyy
Piironen muistuttaa, että maajoukkuesuunnitelmaa kehittäessä on kuunneltu herkällä korvalla urheilijoiden, valmentajien ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön näkemyksiä.
– Ohjelma tuo urheilijalle palveluja ja velvollisuuksia. Suorituskyvyn pitää täyttää tietyt kriteerit, jos halutaan, että keihäs lentää, Piironen sanoo.
– Leirien tsekkauksissa mennään aiempaa pienempiin yksityiskohtiin. Suorituskyvyn kehityksen lisäksi seurataan lihaksiston ja tukilihaksiston kuntoa, kehon koostumusta ja palautumisesta. Monella on myös yöunen seuranta käynnissä.
Miksi kaikki tämä?
– Koska vain sataprosenttisen terve urheilija voi tehdä huipputuloksen, Piironen muistuttaa.
,
