Aikainen herätys arvokisojen aamukarsintaan ei ole ongelma Arttu Korkeasalolle. Kuulantyönnön huippulupauksen löytää arkisinkin aamukuudelta puurolautasen edestä.

– Tykkään herätä aikaisin, siinä kuuden aikaan, mutta jos on aamupuntti, herätyskello soi jo 5.45, Korkeasalo sanoo.

 

Kun päivä alkaa voimaharjoituksella, Tampereella asuva Korkeasalo siirtyy edellisyöksi vaarilleen Pentti Korkeasalolle Ylöjärven Siivikkalaan. Vaarin autotalliin on mörssärille rakennettu voimailutila, jossa rautaa voi kesyttää silloin kuin haluaa.

– Siellä on nyt kaikki tarpeellinen, kun sain sinne syksyllä kunnon kyykkyhäkin. Nyt on turvallista kyykätä, Korkeasalo kiittelee yksityissaliaan.

 

Aamutreenin päätteeksi Korkeasalo hyppää taas vaarin kyytiin ja aloittaa kymmeneltä opinnot Tampereen Kauppaoppilaitoksen urheilijalinjalla.

– Vaari on ollut iso apu, mutta kohta pääsen liikkumaan nämä välit omalla autolla, helmikuussa 18 vuotta täyttävä Korkeasalo sanoo.

 

Liiketalouden opinnot maistuvat nuorelle kuulantyöntäjälle. Korkeasalon mukaan urheilijaopiskelijoiden luokassa on ”hyvä meininki”.

– Yritysjutut kiinnostavat. Haluaisin joskus aikuisiällä pistää yrityksen pystyyn. Opiskella pitää, ettei urheilu-uran jälkeen jää ihan tyhjän päälle, Korkeasalo sanoo.

Mörssärin luokkakavereiden joukossa on muitakin oman lajinsa tulevaisuuden nimiä kuten jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM-mitalisti, Tapparan Toni Utunen.

 

Koulupäivä on ohi yhden maissa iltapäivällä. Illan ohjelmassa on useimmiten päivän toinen harjoitus.

– Jos aamulla on raskas puntti, iltatreeniä ei ole, mutta jos aamulla on vaikkapa kevyt työntötreeni, sitten illalla on toinen treeni, Korkeasalo sanoo.

 

Talviseen aikaan Korkeasalon illat kuluvat paljolti kotona harjoituksista

palautellen.


– Katselen elokuvia ja kuuntelen musiikkia. Jonkun verran pelaan tietokoneella. Kaverit ovat aika paljon Tampereen Lielahdessa, jossa asuin aiemmin. Heidän kanssa tulee oltua enemmän kesällä, Korkeasalo sanoo.

 

Mörssärin elokuva- tai musiikki- suosikit eivät löydy nykylistojen kärkisijoilta.

– Musiikkimaku on peräisin isän levyhyllystä. Tykkään 1960-70-lukujen musiikista, esimerkiksi sellaista bändeistä kuin Doors, Led Zeppelin, Deep Purple ja Rolling Stones. Tuon ajan elokuvatkin ovat paljon parempia kuin nykyiset, esimerkiksi sellaiset kuin Hikinen iltapäivä, Kummisetä tai Scarface.

 

 

Arttu Korkeasalo päätti kuluneen kilpailukauden 17-vuotiaiden maailmantilaston kärjessä. Lajinsa kärkinimien joukkoon hän janoaa myös aikuisena.

– Yritän tehdä tästä ammatin itselleni. Muita suunnitelmia ei ole. Nyt kouluvuosina pitäisi saada asiat niin hyvälle tolalle, että pystyn elättämään tällä itseni, Korkeasalo sanoo kuulantyönnöstä.

 

Seuraava iso etappi ovat Tampereen 19-vuotiaiden MM-kilpailut heinäkuussa. Viime kesänä Korkeasalo, 17, otti tuntumaa 19-vuotiaiden EM-kisoihin ja oli kymmenes.

– Jos pääsen niihin tavoitteisiin, joita voima- ja lajiharjoittelulle itselleni ensi kaudelle pistin, MM-kisoissa on mahdollisuudet olla viiden parhaan joukossa. Jos oikein tosi hyvin menee, jopa palkintokorokkeella, Korkeasalo sanoo.

 

Kuulantyöntö on ollut osa Korkeasalon elämää pikkupojasta asti. Jalkapallo Tampereen Pallo-Veikkojen paidassa jäi jo ala-asteen lopulla. Pallon syrjäyttivät kuula, kiekko ja keihäs, joiden pariin Korkeasalon johdatteli Kari-isä.

– Isä oppi nuorena heittämään ja käy yhä silloin tällöin veteraanikisoissa heittämässä kiekkoa, Korkeasalo sanoo.

 

Artun makuun kuula ja kiekko kiehtoivat keihäänheittoa enemmän ja pian omaksi lajiksi valikoitui kuulantyöntö. Kiekonheitto on pysynyt kakkoslajina tähän asti. Kuula lensi lupaavasti heti alusta pitäen, mutta vasta parin vuoden takainen voitto Euroopan Nuorten olympiafestivaaleilla Georgian Tbilisissä sai Korkeasalon vakuuttumaan mahdollisuuksistaan menestyä kansainvälisesti.

– Kun voitin kilpailun, tiesin, että tässä lajissa voi olla saumaa pärjätä, Korkeasalo sanoo.

 

 

Korkeasalon ennätykset ovat ikäluokassaan kovaa kansainvälistä tasoa: viisikiloinen kuula on lentänyt 21,23, kuusikiloinen 19,17 ja miesten kuula (7,26 kg) hallissa 17,68. Valmentajana Korkeasalolla on isä- Kari. Vinkkejä harjoitteluun on tuonut myös entinen huipputyöntäjä ja konkarivalmentaja Matti Yrjölä ja nyttemmin myös Mika Halvari.

– Isä valmentaa, mutta Yrjölä on ollut mukana konsultoimassa siitä lähtien, kun olin 14-vuotias, Arttu muistelee.

 

Korkeasalo on pyörähtänyt 8-vuotiaasta lähtien. Viitisen senttiä vaille kaksimetrisen ja 135-kiloisen työntäjän vahvuus onkin sujuva tekniikka.

– Olen löytänyt tekniikan, jolla pystyn tekemään ringissä sen, minkä minua paljon pienemmätkin miehet, Korkeasalo kuvaa ketterää liikettään.

– Vasen käsi sulkee hyvin, kun tulen ringin keskelle, ja kuula tulee suoraan ylös ilman kiertoa, kun vasen jalka tulee maahan työnnön lopussa, Korkeasalo listaa tekniikkansa vahvuuksia.

 

 

Eniten kehittämistä on voimissa.


– Pärjään ikäisissäni voimien suhteen, mutta jo vuoden vanhempien kanssa jään jälkeen, Korkeasalo sanoo. Rinnallevetoa Korkeasalo ei rannetulehduksen takia voinut viime harjoituskaudella tehdä.

Myös takakyykky oli pannassa. Noissa nostoissa vuoden takaiset ennätykset ovat 115 ja 165

kiloa. Tempausennätys on 85 kiloa, penkkipunnerrus 140 kiloa ja etukyykky 150 kiloa.

– Voima, tekniikka ja liikkuvuus ovat nyt talven harjoitusten teemat. Tempaukseen ja penkkiennätykseen pitäisi saada talvella 20 kiloa lisää. Myös jalkojen voimia pitää parantaa, Korkeasalo sanoo.

 

 

Arttu Korkeasalo lyö ylpeänä päähänsä baseball-hatun, jonka etureunaan on kirjailtu KSK. Kirjainyhdistelmä viittaa Kyrösjärven kuulantyöntäjiin.

– Siinä ovat mukana me Korkeasalot, Kyrönviidat, Samuli ja hänen isänsä Mika, sekä Kankaat, Arttu ja Jarmo ja Matti Yrjölä, Arttu sanoo.

 

KSK:n mörssärit ovat harjoitelleet aika ajoin yhdessä ja saaneet viime aikoina arvokkaita vinkkejä ja neuvoja ex-huipputyöntäjä Mika Halvarilta, joka on muutaman kerran käynyt konsultoimassa KSK:n harjoituksissa.

 

Hallissa 22,09 työntänyt kemiläinen voitti aikanaan hallimaailmanmestaruuden, ulkoratojen MM-hopean, EM-hallien hopean ja tukun ulko- ja halliratojen Suomen mestaruuksia.

– Mika teetti meillä ensin työntö- ja punttitreenin. Sitten katsottiin ne videolta, ja hän arvioi meitä teknisesti, ja missä mennään voimien suhteen, Korkeasalo kertoo.

– Nyt on tavattu Mikan kanssa puolen tusinaa kertaa. Se on toiminut hyvin. On hyvä, kun on tuollainen äijä mukana. Mika tietää, mitä pitää kehittää, ja tuntee tekniikan. On saatu paljon hyviä vinkkejä.

 

 

Kun haluat rentoutua, mitä teet?


– Kuuntelen musaa ja katson elokuvia.

 

Kenet haluaisit tavata?

– Varmaan Ryan Crouserin. Ainakin haluaisin treenata sen kanssa.

 

Ketä ihailet ja miksi?

– Lemmyä, (Motorheadin edesmennyt laulaja-basisti Lemmy Kilmister) koska äijällä oli täysin oma persoona ja hän jaksoi pitää sen.

 

Missä kaupungissa/paikassa haluaisit käydä?

– Pariisissa. Voisin käydä Jim Morrisonin (Doors yhtyeen solisti) haudalla.

 

Mikä on mieleenpainuvin heti omalla urallasi?


– Tbilisin Olympiafestivaalin voitto 2015.

 

Mistä unelmoit?

– Ensi vuoden junioreiden MM-kisojen voitosta?

  

Mikä on herkkuruokasi?

– Makaronilaatikko, äitin tekemä.

 

Mitä et tekisi mistään hinnasta?


– Käyttäisi dopingia.

 

Mikä mielestäni on kaikkien aikojen kovin urheilusuoritus?


– Brian Old eldin epävirallinen ME 22,83, jonka hän työnsi jo 1975. Tulosta ei hyväksytty ME- tulokseksi, kun hän oli ammattilainen. Olen katsonut hänen haastattelunsa. Iso, hauska ame- rikkalainen äijä.

 

Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut?


– Se on varmaan joku noista Mika Halvarilta tulleista tekniikkaneuvoista.

 

Ikä: 17 v
 Pituus ja paino: 196 cm / 135 kg Valmentaja: Kari Korkeasalo Seura: Lielahden Kipinä, Tampere Ennätykset:
 Kuula: 
4 kg: 20,91 (2015) 
5 kg: 21,23 (2016)
 6 kg: 19,17 (2017) 
7,26 kg: 17,68 (hallissa),
16,81 (ulkoradoilla)
 Kiekko:
1,5 kg: 52,49 (2017)