Kokonaisvaltainen valmennus on melko vakiintunut käsite urheiluvalmennuskulttuurissa. Jos kysyy, mitä se tarkoittaa tai mihin se perustuu ja kuinka se käytännössä toimii, vastausten kirjo on laaja.

Matti Urrilan  kirjoittama Kokonaisvaltaisen valmennuksen perusteita – Koska pelkät muskelit eivät piisaa -kirja on kattava, ajatuksia herättävä ja kenen tahansa asiasta kiinnostuneen luettavaksi sopiva esitys aiheesta.

Urrila on toiminut muun muassa Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professorina. Kokonaisvaltaisen valmennuksen asiantuntijana ja mentorina hän on tehnyt yhteistyötä useiden eri urheilulajien sekä lukuisten yksittäisten huippu-urheilijoiden kuten mäkihyppääjä Toni Niemisen, ralliautoilija Tommi Mäkisen ja kuulantyöntäjä Arsi Harjun kanssa.

Vuosien kokemukset ja opit Urrila on tiivistänyt kirjaksi, joka johdattelee lukijan kokonaisvaltaisen valmennuksen perustoista käytännön toimiin. Urrila näkee, että suomalaisessa valmennuksessa vaikuttaa yhä vahva perinne, jonka mukaan valmennuksen kohteena ovat pitkälle urheilijan fyysiset ominaisuudet ja taito.

– Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jonka kaikki puolet vaikuttavat onnistumiseen, kun tavoitellaan tuloksia. Yrityksiä kehittää valmennusta laaja-alaisemmaksi on tehty. Vaikutelmaksi on jäänyt toteutuksen sirpaleisuus ja systematiikan puuttuminen, Urrila sanoo.

Kokonaisvaltainen valmennus on Urrilan silmin pitkäjänteinen prosessi, joka täytyy saada liikkeelle varhaisessa iässä.

– Urheilun yhteydessä valmennuksen laaja-alaisempi ajattelu ei näytä syntyvän luonnostaan ja itsestään, joten se tulee tarkoituksellisesti herättää. Kun näin saadaan monitahoisemmalle näkemykselle ja sen perusteluille tarpeellinen ymmärrys, syntyy otollinen pohja asian toteutukselle, Urrila muistuttaa.

Käytännön kokonaisvaltainen valmennus rakentuu urheilijan valmennusta tekevän asiantuntijatiimin kanssa. Tässä työssä haaste Urrilan mukaan on varmistaa valmennuksen eri osien asiasisällöllinen ja toiminnallinen yhtenäisyys sekä koordinaation säilyminen urheilijan elämässä kaikkineen.

– Tämä koordinaatio on valmennustyön onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Sen avulla urheilijan päivästä pitäisi muodostua harmoninen kokonaisuus. Totutussa valmennuksessa tähän asiaan on paneuduttu verrattain vähän, Urrila sanoo.