Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen Sari Essayah katsoo, että urheilun yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tulevaisuuden rakentaminen vaativat asennemuutosta. Urheilulla on kuitenkin potentiaalia kestävän kehityksen mukaisten suorituspaikkojen rakentamisessa, kävelyn ex-maailmanmestari lisää.

Essayah puhui Seinäjoella Kalevan Kisojen Suomi 100 -juhlaseminaarissa ”Yleisurheilu Suomen historiassa”. Lähes sadan ihmisen juhlaseminaari järjestettiin torstaina hotelli-ravintola Almassa Seinäjoen keskustassa.

Essayah siteerasi Etelä-Afrikan presidenttiä Nelson Mandelaa vakuuttaen, että urheilulla on voimaa muuttaa maailmaa.

– Urheilijat voivat saada aikaan eettisen muutoksen,  hän vakuutti.

Seinäjoen juhlaseminaari jakautui kahteen osaan. Aamupäivä oli historiapainotteinen. Pääpuhujana oli yleisurheilun 100-vuotisesta taipaleesta uutuuskirjan kirjoittanut yleisurheiluhistorian asiantuntija Seppo Martiskainen, jonka tuorein teos on 230-sivuinen ”Yleisurheilu Suomen historiassa”.

Martiskainen on tutkinut tarkasti muun muassa 1910-lukua ja urheilijoiden osuutta jääkäriliikkeessä. Hän käsittelee kirjassa kymmentä teemaa, joista etenkin SVUL:n ja TUL:n väliset jännitteet saavat tarkan käsittelyn.

– SVUL ei sulkenut TUL:n urheilijoita pois, vaan TUL kielsi urheilijoitaan osallistumasta porvariurheiluun, Martiskainen kertoo itsenäisyyden ajan ensimmäisistä vuosista.

Seinäjoella ilmestyvän Ilkka-sanomalehden pitkäaikaisena päätoimittajana tunnettu Suomen poliittisen historian tuntija professori Kari Hokkanen toimi tilaisuudessa tavallaan Martiskaisen kirjan akateemisena vastaväittäjänä. Hokkanen nosti kirjasta esiin mielenkiintoisia asioita, mutta ei varsinaisesti ryhtynyt kumoamaan Martiskaisen näkemyksiä.

– Minä lähtisin kauempaa kuin Martiskainen, joka aloittaa Suomen urheiluhistorian Japanin sodasta 1905. Olennaista on, että urheiluliike tuli Suomeen lännestä. Minä taas ajattelen, että Napoleon vaikutti Suomen irrottamiseen Venäjästä, ja tuli näin välillisesti käynnistäneeksi myös urheiluliikkeen Suomessa, Hokkanen arvioi.

– Urheilusta tuli sitten keino, jolla suomalaisille tuli mahdollisuus protestoida sortovuosina kärsimäänsä vääryyttä.

Suomeen luotiin valmennusjärjestelmä jo 1920-luvulla

Seminaarin mielenkiintoiseen antiin kuului myös urheiluhistorian asiantuntijoista koottu paneeli, johon kuuluivat Uppsalan yliopistossa historiaa tutkiva Janne Holmén, kahdesti Vuoden urheilukirja -palkittu Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Juha Kanerva sekä kaksi väitöskirjaansa valmistelevaa urheiluhistorian asiantuntijaa, Urheilulehden toimituspäällikkönä monille tutuksi tullut Jari Kupila ja Urheilumuseon tutkija Kalle Rantala.

Rantala totesi, että Suomessa luotiin ensimmäisenä valmennusjärjestelmä, jossa huipuille taattiin hierontapalvelut.

Janne Holmén kertoi, että Ruotsi jäi 1920-luvulla yleisurheilussa jälkeen Suomesta, koska Ruotsin vahva voimisteluliike vastusti kilpaurheilua.

– Vuonna 1921 voimisteluliike sai ison voiton – Ruotsin valtion varat ohjattiin kilpaurheilusta voimisteluliikkeelle. Joukkovoimistelua tuettiin voimakkaasti ja voimisteluliike hävisi kamppailun kilpaurheilua vastaan vasta 1940-luvulla, Holmén sanoi.

Paneelin juontajana toiminut Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä kertoi yleisurheilun nykytilasta, että palkallisten valmentajien määrä on muutaman vuoden aikana onnistuttu kolminkertaistamaan.

– Pelkona tietenkin on, että samassa ajassa vielä suurempi kato käy vapaaehtoispuolella, Mäkelä muistutti.

Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Karjalainen lausui seminaarin päätössanat.

– Paljon vedotaan urheilun välinearvoon, mutta ei itseisarvoon. Itse ajattelen, että urheilu on parasta mitä voi tehdä. Se on vaan niin kivaa. Minusta tämä viesti pitäisi saada paremmin menemään yhteiskunnassa läpi, Karjalainen totesi.

,

,