Pyrkimys tietyn tason säilyttämiseen ja sen nostaminen portaittain on seiväshypyn ME-miehen Renaud Lavillenien menestyksen pönkkä. Hän pyrkii siihen kilpailuissaan ja tukee sitä hyppäämällä paljon harjoituksissa.
Tiistaina Paavo Nurmi Gamesissa Lavillenie yrittää pysyä alkukesän tasolla, ja nousta korkeampiin korkeuksiin, jos sääolot sen sallivat ja hyppy luistaa. Kesän kolmessa kilpailussa hän on ylittänyt 583, 580 ja 583.
– Edellisessä kilpailussa Eugenessa olin erittäin lähellä ylittää 591. Niin lähellä, että se harmittaa vieläkin, Lavillenie tunnustaa.
Ranskalaishyppääjä muistuttaa, että 590:n ylitys on tyystin eri asia kuin 580:n ylitys. Se on kuitenkin avain sen tason hyppyihin, joilla ylitetään kuusi metriä.
– Yritän aina ensin pysyä kisoissa 580:n tasolla, ja sitten 585:n tasolla. Kun siihen pääsee, pystyy tekemään huipputulosta.
Lavillenie muistuttaa, että suuren harjoitushyppymäärän tuoma ruutini on avuksi, kun kilpaillaan vaikeissa sääoloissa. Harjoitusten suurta hyppymäärä ranskalainen keventää joskus erilaisilla tempuilla, joista löytyy esimerkkejä youtubesta.
– Kun tekee pitkiä hyppyharjoituksia, se käy joskus tylsäksi, ja ”temput” piristävät. Teen niitä myös kehittyäkseni. Esimerkiksi aitojen juoksu seiväs kädessä on muodostunut minulle erittäin tehokkaaksi harjoitukseksi, Lavillenie sanoo.
Valmistautumisajan pudotus kiusaa
Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) päätös pudottaa ensi vuoden alusta hypyn valmistautumisaika minuutista puoleen minuuttiin, silloin kun kilpailussa on yli kolme kilpailijaa mukana, ei innosta ME:n haltijaa.
– Seiväshypyssä on paljon kiinni säästä. Huonolla säällä hyppääminen voi olla vaarallista. Sitä on nähty, että hyppääjiä on pudonnut patjan viereen. Nyt jos tuo valmistautumisaika vähenee, kilpailijoille tulee lisää painetta ja vaarana on, että sattuu onnettomuus, Lavillenie sanoo.
– Tämä ei ole oikea suuntaa kehittää seiväshyppyä.
Kuluvan kauden pääkilpailu Lavillenielle on elokuinen MM-kisa Lontoossa. Hänellä on MM-mitaleita, olympia- ja EM-voitto, muttei MM-titteliä. Se ei ranskalaishyppääjää kiusaa.
– Olen aina ollut mitaleilla MM-kisoissa, vaikka en ole voittanut mestaruutta. Vastus on ollut kova, eikä MM-kisojen voittaminen ole helppoa. Lontoossa tullaan näkemään mielenkiintoinen kisa, Lavillenie sanoo.
Turun tiistain kilpailua Lavillenie odottaa mielenkiinnolla. Edellisen Suomen kilpailunsa, Helsingin vuoden 2012 EM-kisat hän voitti ylitettyään 597.
– Tiedän, että Suomessa pystyy hyppäämään korkealta, Lavillenie sanoi.
,
Röhler, Pitkämäki ja Mörö valmiina tulosjahtiin
Paavo Nurmi Gamesin keihäskisan kotimainen tähti Tero Pitkämäki ja suosikkina heittoviivalle asteleva olympiavoittaja Thomas Röhler odottavat taistoa luottavaisena.
– Kun alan tehdä kilpailuohjelmaa, kysyn aina mikä on Turun kisan päivämäärä. Kisa on kehittynyt samaa tahtia kuin minä, tuumi Röhler, joka heittää Turussa jo neljättä kertaa.
Vuosi sitten hän voitti kilpailun heitettyään 91,28. Nyt kausi on alkanut kahdella yli 90 metrin kilpailulla. Kauden hän korkkasi heittämällä Dohassa huikat 93,90.
– Olen heittänyt pitkälle liki jokaisessa kilpailussa. Se ei ole ihan helppoa, koska omat odotukset kasvavat koko ajan, toisaalta se on myös hauskaa, mutta kausi on pitkä. On kova haaste pysyä kunnossa MM-kisoihin.
Pitkämäki puhkuu haluja heittää pitkälle. Hän säästeli itseään Roomassa Timanttiliigan kilpailussa ja heitti vain neljästi. Nyt hän janoaa menestyä tiistaina, kun vastassa ovat Röhler, Keshorn Walcott, Johannes Vetter ja Julius Yego.
– Alkukaudesta olen kamppaillut pienen (pakara-)vamman kanssa. Nyt kipua ei tunnu. Tässä on hyvä saumaa kaasuttaa vähän lisää. Sillä joko tulee tulosta tai ei, Pitkämäki viittaa siihen, että aikoo yrittää heittää kovemmasta vauhdista.
Oskari Mörö kertoi Paavo Nurmi Gameisin infossa, että hänen toisen jalan isovarvasta jouduttiin hieman operoimaan, kun ensin liian pieni piikkari ja sitten kauden avauskisan kaatumisessa tullut tälli tulehduttivat varpaan ja väänsivät kynttä vinoon.
– Pomminvarmasti tässä voi luvata ainakin kauden parasta aikaa, Mörö veisteli, sillä 400 metrin aidoista hänellä ei ole vielä aikaa.
Tiistaina Turussa kilpailee liki 30 MM-kisojen mitalistia, yhdeksän olympiavoittajaa ja sata suomalaista.
– Nousimme tälle kaudelle Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) kakkoskategoriaan, World Challenge -sarjaan. Halusimme, että se näkyy kentällä urheilijakaartin tasossa ja paikalle tulevien katsojien palveluissa, sanoo kilpailua järjestävän PN Turku Oy:n toimitusjohtaja Jari Salonen.
Salosen mukaan urheilijoiden seuraaminen Paavo Nurmen stadionilla on tehty entistä vaivattomammaksi.
– Paikalla on kaksi 60 neliön jättivideotaulua. Yhteensä videotauluja on 160 neliötä. Urheilijoiden viihtyvyyttä lisää täysin uusittu verryttelyalue, jossa on myös videotaulu, Salonen sanoo.
Tiistain kilpailuun on myynnissä lippuja myös kilpailupaikalla. Salonen muistuttaa, että Paavo Nurmen kisoihin saa tuoda sateenvarjon, ja että parkkipaikkoja kisa-alueen lähellä vähän.
– Paikalle tulevien kannattaa käyttää julkisia kulkuneuvoja, jos suinkin mahdollista, Salonen sanoo.
Yleisön joukossa kilpailua seuraavat myös Euroopan yleisurheiluliiton (EA) johtaja Svein Arne Hansen ja Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa yhden päivän kisoista vastaava Jane Bolter-Davies.
– Suomalaiset tunnetaan osaavina ja innovatiivisina kisajärjestäjinä. Me haluamme vahvistaa sitä imagoa, Salonen sanoo.
TV:ssä Paavo Nurmi Games näkyy 125 maassa ympäri maailmaa mukaan lukien viimeksi mukaan tulleet Pohjois-Amerikka ja Karibian alue.