Aituri Viivi Lehikoinen ei konstaile ravinnon kanssa. Juoksija uskoo säännölliseen ruokailurytmiin ja pääosin itse tekemäänsä perusruokaan. 17-vuotiaiden 400 metrin aitojen Euroopan mestari kertoi omasta ravinnostaan Helsingin aitaklinikan tilaisuudessa valmentajansa Jussi Ihamäen kanssa.

– Perustan kaiken siihen ajatukseen, että se mitä itse teen oman urheiluni eteen, vaikuttaa urheilemiseen. Jos teen kaiken mahdollisimman hyvin, se valmistaa siihen, millainen tunne minulla on kisoissa, Lehikoinen sanoo.

– Jos olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin osaan, minulla ei ole hävittävää. Jos fuskaan, en voi olla tyytyväinen.

Lehikoiselle ravinto on tärkeä palanen niiden asioiden joukossa, joilla hän luo edellytyksiä onnistua urheilussa.

– Itse olen lukenut näistä asioista paljon, käynyt parilla ravintoneuvojalla ja saanut apua hiihtäjä Martti Jylhältä, joka on ollut minulle roolimallina, aituri sanoo maajoukkuehiihtäjästä, joka on perhetuttu.

– Ravintoasioissa on kuppikuntia. Kun olet itse perillä asioista, et ole asiantuntijoiden vietävissä. Voit yhdistellä omia ja muilta saamiasi tietoja ja hakea sitä mallia mikä sinulle toimii. Parasta minusta on kokeilla ja katsoa miltä kisoissa tuntuu, Lehikoinen sanoo.

Lämpimiä ruokia, ei välipaloja

Lehikoinen kertoo, että kotona on aina ollut tarjolla kasvipitoista perusruokaa. Sitä hän syö edelleen, mutta urheilijalle jalostettuna ja säännöllisesti.

– Teen kaiken ruuan pääsääntöisesti itse, mutten aina. Joskus ruuan laittaa äiti. Syön 3-4 tunnin välein, jotta energiansaanti pysyy tasaisena. Silloin ei ehdi tulla nälkä. Pääasiallisesti pyrin syömään lämpimiä ruokia, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta silloin otan välipalaa, Lehikoinen sanoo.

Aamupalan Lehikoinen aloittaa hedelmillä ja puurolla. Sen jälkeen hän syö lounaan koulussa, lämpimän ruuan kotona kello 16 ja uudelleen harjoitusten jälkeen kello 18-19 ja vielä iltapalan ennen nukkumaan menoa.

– Nykyisin kaikki puhuvat proteiinista, mutta minulle tärkeintä on, että hiilihydraatteja on tarpeeksi. Niistä saan energiaa. Monet naiset tykkäävät syödä pääruokana salaattia, mutta minä syön sitä ruuan ohessa. Syön aika paljon pastaa ja tosi paljon kanaa, tonnikalaa ja muuta kalaa.

Lihasta rautaa, lisäravinne ei korvaa ateriaa

Lehikoinen ei karsasta punaista lihaa.

– Minulle tekee hyvää syödä välillä punaista lihaa. Siitä saa rautaa. Minulla on joskus ollut veriarvot alhaalla, Lehikoinen miettii.

Lehikoiselle ravinnossa tärkeää ovat myös sen laittamisen helppous ja yksinkertaisuus.

– Hyvän ruokavalion ei pidä aiheuttaa stressiä. Ja jos ruokavalio on yleisesti ottaen hyvä, välillä voi syödä myös herkkuja. Syön niitä itsekin, Lehikoinen sanoo.

– Ruoka-aineiden punnitsemista en koe vielä tärkeäksi, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa se tulee ajankohtaisemmaksi, kun pitää saada kaikki irti kehitykseen.

Lehikoinen muistuttaa, että hyvä ruokailurytmi, joka pitää myös herkkujen nälän kurissa edellyttää, että oma päivärytmi mietitään hyvin etukäteen.

– Kun suunnittelee asiat hyvin, niistä ei tule stressiä, Lehikoinen sanoo.

Käytätkö lisäravinteita?

– Palautusjuomaa olen käyttänyt jo kauan, että saan palautumisen nopeasti käyntiin harjoitusten jälkeen. Mutta ateriaa lisäravinteilla ei saa korvata, käytän niitä vain perusruokavalion tukena.