Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Lahden seutukunnat sekä pääkaupunkiseutu toimivat vuoden 2025 alussa käynnistyneen strategiakauden, osin uudentyyppisinä, yleisurheilukeskuksina.
Lisäksi lajin tiivis yhteistyökumppanuus, erityisesti leiritys- ja valmentajakoulutustoiminnassa, jatkuu Pajulahden, Kuortaneen ja Varalan urheiluopistojen kanssa.
Seurakehittämistä puolestaan toteutetaan painotetusti yhteistyössä Suomen Urheiluopiston (Vierumäki) kanssa.
Yleisurheilukeskuksissa painottuu seutukunnallinen yleisurheilijan urapolku ja Team Finland -valmennusryhmätoiminta
Yleisurheilukeskusratkaisut perustuvat Yleisurheilun suunta 2030-luvulle strategiatavoitteisiin ja -valintoihin.
– Suuret kaupungit ja niiden seutukunnat ovat kasvaneet ja kasvavat jatkuvasti. Yleisurheilun elinvoimaisuuden, lajin harrastajamäärän ja yhä enemmän myös tulevaisuuden menestysedellytysten rakentumisen kannalta nämä kasvukeskusten seutukunnat ovat lajillemme varsin keskeisiä, valottaa strategiavalinnan taustaa SUL:n seura-, koulutus- ja kilpailutoiminnasta vastaava kehitysjohtaja Jarkko Finni.
Yleisurheilukeskustoiminta painottuu jatkossa, edellisiä strategiakausia voimakkaammin, seutukunnallisten urheilijapolkujen vahvistamiseen ja kehittämiseen lapsuus- ja nuoruusvaiheesta alkaen. Tämä tarkoittaa mm. tiivistyvää seutukunnallista seurayhteistyötä ja seutukunnallisen yleisurheilijan urapolun laadun yhteistä kehittämistä.
– Yleisurheilukeskusten seutukunnallista seurayhteistyötä on monin eri tavoin toteutettu aiemminkin, mutta sen tehostamista ja tiivistämistä valmistellaan keskuskohtaisesti tämän vuoden aikana yhdessä seurojen kanssa. Uskon, että valmius, halu ja ilmapiiri erilaisten yhteistyömallien rakentumiselle on hyvä. Monet seurat myös tunnistavat hyvin omat vahvuutensa ja toisaalta myös voimavaransa. Kaikkien seurojen ei ole järkevää eikä tarpeellistakaan yrittää tehdä kaikkea yksin, kuvailee Finni.
Yleisurheilukeskustoiminta linkittyy myös oleelliseksi osaksi Team Finland (TF) -valmennusryhmätoimintaa niin TF-junioreiden, TF-nuorten kuin TF-huippujenkin osalta, ja siinä myös paikallisilla urheiluakatemioilla on merkittävä rooli. Toiminta terävöityy ja konkretisoituu osittain vasta seuraavana syksynä alkavalla toimintakaudella, mutta uusia toiminnallisia avauksia on jo tällekin kaudelle tehty.
– Yleisurheilukeskusten TF-juniorit (yläkouluikäiset) yhteistestipäivät Tampereella, Lahdessa, Turussa ja Jyväskylässä ovat oiva esimerkki uudentyyppisestä keskustoiminnasta ja sen painotuksista.
Yleisurheilukeskusten vetovastuu huippu-urheiluseuroilla – pk-seutu poikkeuksena
Yleisurheilukeskustoimintaa koordinoi lajiliitto, mutta toiminnan seutukunnallinen johtajuus ja vetovastuu on huippu-urheiluseuroilla. Poikkeuksen muodostaa pääkaupunkiseutu, missä yleisurheilukeskustoiminnan organisointi ja koordinointi tapahtuu pääkaupunkiseudun urheiluakatemian, Olympiavalmennuskeskus Urhean, kautta. Pääkaupunkiseudullakin erityisesti kärkiseurojen roolia yleisurheilukeskustoiminnassa on jo vahvistettu ja sama tahtotila kehityssuunnalle on jatkossakin. Pääkaupunkiseutu kuitenkin poikkeaa monin eri tavoin muista yleisurheilukeskusympäristöistä ja vaatii osittain oman erillisen toimintalogiikkansa ja -suunnitelmansa. Pääkaupunkiseudun yleisurheilukeskuksen valmennuspäällikkönä jatkaa Diari Sharifi.
Suomen Urheiluliitto (SUL) ja auditoidut huippu-urheiluseurat Lahden Ahkera, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Turun Urheiluliitto ja Tampereen Pyrintö ovat laatineet yhteistyösopimukset seutukunnallisten yleisurheilukeskustoiminnan johtamisesta ja toteuttamisesta. Sopimuksiin sisältyy mm. seurojen ja yleisurheilukeskusten valmennuspäälliköiden tai -vastaavien ja nuorten olympiavalmentajien (NOV) yhteispalkkaukset. Huippu-urheiluseuran valmennuspäälliköt tai valmennusvastaavat toimivat myös yleisurheilukeskusten valmennuspäälliköinä.
– Suomen Urheiluliitto on rakentanut viime vuosien aikana esimerkillisen systemaattisesti ja rohkeasti tiivistä yhteistyötä huippu-urheiluseurojen kanssa. Pyrintö tervehtii tätä ilolla ja on tietenkin omalta osaltaan valmis myös joiltain osin uuteen rooliin ja uusiin tehtäviin yleisurheilukeskustoiminnassa, kuvailee Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen.
– Yleisurheilukeskusseurana toimimisesta on Ahkeralla kokemusta jo muutaman vuoden ajalta ja nyt toiminta tehostuu entisestään. Tehdyt ratkaisut tuovat seuralle lisää resursseja ammattimaiseen arkivalmennukseen, nuorten urheilijoiden tukemiseen eli meidän ydintoimintaamme, toteaa Lahden Ahkeran toiminnanjohtaja Janne Harjula.
Uutena keskuksena aloittavan Turun yleisurheilukeskuksen valmennuspäällikkönä toimii Turun Urheiluliiton valmennuspäällikkö Janica Rauma. Vastaavassa tuplaroolissa Jyväskylässä jatkaa Otto Kilpi ja Lahdessa Janne Lahtinen, kun taas Tampereella keskeisessä keskustoimintaroolissa toimii Pyrinnön valmennusvastaava Jari Kataja.
Osa nuorten olympiavalmentajista huippu-urheiluseurojen palkkalistoille
Osa yleisurheilun nuorten olympiavalmentajista toimii jatkossa huippu-urheiluseuroissa ja sitä kautta myös yleisurheilukeskuksissa. Tämä mahdollistuu SUL:n ja seurojen yhteispalkkausmallin ja yhteisen työtehtävämäärittelyn avulla. Valmentajien työantajina toimivat seurat.
– Nuorten olympiavalmentajuus yleisurheilussa palautetaan painotetusti sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli nuoruusvaiheen valmennukseen. Siinä tavoitteessa seura, ja erityisesti huippu-urheiluseura, on kaikkein luontevin ja vaikuttavin valmennuksen kotipesä, toteaa kehitysjohtaja Finni.
Seuroissa toimivina nuorten olympiavalmentajina ovat 1.1.2025 aloittaneet Tuomas Laaksonen (Turun Urheiluliitto), Juha Lehto (Tampereen Pyrintö), Joonas Makkonen (Lahden Ahkera) ja Antti Mero jr. (JKU). Seuroissa ja yleisurheilukeskuksissa tapahtuvan päätyötehtävän, päivittäisvalmennuksen, lisäksi jokaisella NOV:lla on myös valtakunnallisia valmennus- ja koulutusjärjestelmään liittyviä työtehtäviä, kuten TF-kouluttaja-, valmentajakoulutus- ja arvokilpailuvalmennustehtäviä.
– NOV-valmentajana työskentely tuo omaan toimenkuvaani kaivattua selkeyttä. Työssäni korostuu päivittäisvalmennus, mutta koen myös tosi mielekkääksi ja tärkeäksi, yhdessä muiden kouluttajien ja valmentajien kanssa, valtakunnallisen lajin kehittämisen mm. TF-toiminnan ja perinteikkään keihäsolympiadin kautta, kommentoi mm. TF-nuoret keihäskouluttajana toimiva Tuomas Laaksonen.
– Ammattivalmentajuuden mahdollistuminen on minulle tosi hieno ja tärkeä juttu. Ns. haalarivalmennus on ollut aina minulle se kaikkein mielekkäin ja motivoivin asia. Näen, että ammattivalmennuksen lisääntyminen on lajimme tulevaisuuden kannalta valtavan tärkeä asia, sanoo päivittäisvalmennuksen lisäksi mm. TF-juniorit aitavalmennusta ja lajin valmentajakoulusta osana työnkuvaansa tekevä Antti Mero jr.
Muista yleisurheilun nuorten olympiavalmentajista ja päätoimisista valmentajista tiedotetaan yhteistyösopimusten ja valmentajien työsopimusten valmistuttua.
Huippujen henkilökohtaisille valmentajille tehostamistukea
Nuorten olympiavalmentajien lisäksi SUL on osoittanut tarveharkintaista tehostamistukea huippuyleisurheilijoiden henkilökohtaisille valmentajille, joilla on valmennuksessaan lähivuosien menestyspotentiaalinen urheilija tai urheilijoita. Kun huomioidaan sekä vammattomien yleisurheilu että parayleisurheilu, niin konkreettisesti tämä tarkoittaa lähes 20 henkilökohtaisen valmentajan toimintaedellytyksien parantumista esim. palkkaustukien avulla.
– Huippuvaiheen taloudellisen tehostamistuen piirissä on sekä päätoimisia että osa-aikaisia ammattivalmentajia, mutta myös oman toimen ohella valmentavia valmentajia, joille räätälöity tehostamistuki mahdollistaa esim. päätyöstä poissaolon ulkomaanleirivalmennuksen ajaksi, kuvailee SUL:n huippu-urheilusta vastaava GM Jani Tanskanen.
Yleisurheilun valtakunnalliset valmennus- ja koulutusjärjestelmän keskeisiä toimijoita ovat myös TF-juniorit ja TF-nuoret valmennusryhmien kouluttajat, jotka aloittivat osa-aikaisissa tehtävissään pääosin vuodenvaihteessa.
– Vaikka TF-valmennusryhmätoiminta lähti strategiamuutoksen taitekohdan takia tavoiteltua myöhemmin tämän toimintakauden osalta liikkeelle, niin tällä hetkellä perustoiminta rullaa jo melko mukavasti – kiitos erityisesti erinomaisen kouluttajakaartin. On kuitenkin selvää, että kaikkea tavoitteena olevaa toimintaa ja tukea emme saaneet varsin lentävässä lähdössä liikkeelle. Seuraavan toimintakauden osalta olemme varmasti valmiimpia, Tanskanen toteaa.