Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela vihki 4 x 100 metrin viestijoukkueen haulikkoammunnan saloihin Orimattilassa. Savikiekkojahdin ohella viestimiehet juonivat tulevaa kautta.
– Kun haulikkoammuntaa katsoo telkkarista, sitä ajattelee, ettei tuollaiseen plänttiin voi mitenkään osua. Yllättäen sitä vaan osuu, kun sen saa jyvään, Oskari Lehtonen ihasteli.
Lehtonen oli omaa luokkaansa viestimiesten leikkimielisessä kilpailussa, jossa Mäkelä-Nummelan koulutuksen jälkeen ammuttiin suoraan eteenpäin liikkuvia kiekkoja.
– Viimeksi olen ampunut armeijassa, mutta pääsin aika sinuiksi aseen kanssa, Lehtonen kertaili.
Otto Ahlfors ja Eetu Rantala miehittävät kilpailussa muut mitalisijat, eikä huonosti ampunut Samuel Purolakaan, vaikka muihin nähden häneltä uupuu vielä armeijan tuoma oppi.
– Yllättävän kevyt se oli ampua. Luulin, että ase potkaisee enemmän, Purola tuumi.
Tästä se lähtee. Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela johdatteli 4 x 100 metrin viestimiehet haulikkoammunnan perusteisiin.
,
Sininen ja valkoinen joukkue
Yhteinen hetki haulikkoradalla oli hauska päätös miesten pikaviestiprojektin ensimmäiselle vuodelle, joka poiki Berliinin EM-kisoissa kuudennen sijan ja hulppean SE:n 38,92.
Viestiprojektin taustahahmon, manageri Jukka Härkösen mukaan ensi kauteen valmistaudutaan kahdella joukkueelle, joista sitten valikoituu maajoukkue kauden tärkeimpiin kisoihin.
– Pyritään luomaan kaksi joukkuetta, sininen ja valkoinen. Kaksi miehistöä harjoittelee ja kilpailee yhtä aikaa. Samalla juoksijat tietysti kilpailevat henkilökohtaisilla matkoilla. Kesällä luodaan sitten muutama niin sanottu näyttökilpailu, Härkönen sanoo.
Härkönen korostaa, että joukkueet rakennetaan tasaveroisiksi, eli molempiin ryhmiin haetaan oikeanlainen juoksija eri osuuksille.
– Käytännössä molemmissa joukkueissa tarvitaan kaksi hyvää 200 metrin juoksijaa, Härkönen muistuttaa.
Kuka sitten voi nousta viestiryhmiin?
– Nimet, joiden kanssa joulukuussa aloitetaan ovat jo aika lailla selvillä, mutta ketään ei ole poissuljettu. Mukaan pääsee, jos juoksee tarpeeksi kovaa hallikaudella tai kesällä, Härkönen sanoo.
,
Tuosta se löytyy oikea asento. Satu Mäkelä-Nummelan ohjauksessa Petteri Jouste.
,
Jouste: Viestikisoja, kun kunto hippeimmillään
EM-kisamiehistön valmentaja Petteri Jouste uskoo, että ensi kesänä Suomen maajoukkueella on edellytykset parantaa SE-aikaa ja tavoitella paikkaa Dohan MM-kisoissa.
– Se edellyttää, että poikien pitää juosta henkilökohtaisilla matkoilla noin sekunnin kymmenyksen verran kovempaa. Jos jokainen jannu sen tekee, ja mennään noilla vaihdolla mitä Berliinissä nähtiin, se riittää MM-kisoihin, Jouste uskoo.
Härkönen on samaa mieltä.
– Berliinin EM-kisojen finaalissa, sen päivän kakkosjuoksuna aika oli lähellä maksimia ottaen huomioon, mitä pojat kesällä henkilökohtaisilla matkoilla juoksivat.
MM-kisat ovat ensi vuonna syksyllä. Sitä ennen kilpaillaan kaikki kotimaan tärkeimmät kilpailut sekä maajoukkueiden EM-kilpailu ja Ruotsi-ottelu. Niissä viestimiehistö on kovassa seurassa.
– Se on ratkaisevan tärkeää, että hyviä viestikisoja on silloin, kun ollaan parhaassa kunnossa. EM-joukkuekilpailu on viikko Kalevan kisojen jälkeen, eli silloin kaikki ovat kunnossa, Jouste sanoo.
– Viime kesänä nähtiin, että kun miehet olivat kunnossa, viestijoukkue paransi aikaansa puolella sekunnilla siihen, mitä olivat alkukesästä juosseet.
,
,
”Kokonaisuutena huikea juttu”
Juoksijat ovat viime kesän kokemusten jälkeen intoa täynnä.
– Viestiprojekti kokonaisuudessaan on ollut minulle huikea juttu. On saatu kasaan porukka, joka on sitoutunut tähän ja treenannut hyvin. Berliinissä saatiin vielä homma realisoitua, Rantala sanoo.
– Ryhmässä tai porukan kanssa treenaaminen on minusta tärkeä elementti myös aikuisurheilijoilla. Aina pitäisi olla vertaisryhmä, jossa olisi mielellään samantasoisia tyyppejä.
Rantala uskoo Jousteen tapaan, että edellytyksiä parempaan aikaan on. Samoin asian näkee Ahlfors.
– Eivät meidän henkilökohtaiset ajat kesällä mitään superaikoja olleet. Kovempaa pystytään juoksemaan, Ahlfors sanoo.
Purola muistuttaa, että viime kesänä karttunut kokemuskin vie viestijuoksua eteenpäin.
– Vaihtamiseen alkoi tulla varmuutta. Sitä ei tarvinnut enää niin paljon treenata. Katsottiin merkit ja se oli siinä.
,
